1: MIKSI?
LUKU 1
Miksi yritykseni kannattaa tutustua kierrätettyyn tekstiilikuituun raaka-aineena?
Suomessa poistetaan käytöstä yli 85 000 tonnia tekstiilejä vuodessa. Jotta arvokas raaka-aine saadaan hyödynnettyä, on sille löydettävä hyödyntäjiä ja kiertotalouden mukaisia käyttötapoja vähentämään neitseellisten materiaalien tarvetta.
Kierrätetty tekstiilikuitu on monipuolinen raaka-aine, jonka hyödyntämistä neitseellisten raaka-aineiden sijasta edistävät lainsäädäntö, vaatimukset vastuullisuudesta ja bisnespotentiaali. Kuituus-verkkokirjan ensimmäisessä luvussa käymme läpi keskeisiä syitä, miksi juuri sinun yrityksesi kannattaa kiinnostua kierrätetystä tekstiilikuidusta raaka-aineena.
Lähteet:
SYKE (17.6.2021) Suomen tekstiilivirtaselvitys: Tekstiilien kulutus Suomessa tasaista, poistotekstiilien määrät kasvussa
INTRO
Mistä on kyse?
Lounais-Suomen Jätehuollon lisävarastossa lajiteltu, puhdas poistotekstiili odottaa käsittelyä uudeksi kuiduksi ja uusiksi tuotteiksi.
Mitä kierrätetty tekstiilikuitu on?
Kierrätetyllä tekstiilikuidulla tarkoitetaan käytetystä tekstiilistä, esimerkiksi kuluttajien tekstiilikeräykseen viemistä vaatteista ja kodintekstiileistä eroteltua irtonaista kuitua. Tekstiili ikään kuin palautetaan takaisin kuiduiksi, josta se on alunperin tehty. Kuidut voidaan erottaa joko mekaanisesti tai kemiallisesti. Kierrätettyä tekstiilikuitua voidaan hyödyntää useisiin eri käyttötarkoituksiin, neitseellisen kuidun tapaan. Käyttökohteita vaate- ja tekstiiliteollisuuden lisäksi ovat esimerkiksi erilaiset kuitukankaat, eristeet ja komposiitit. Kierrätetyn tekstiilikuidun ominaisuuksia ja käyttökohteita käsitellään yksityiskohtaisemmin verkkokirjan seuraavassa luvussa.
Miksi kierrätetystä tekstiilikuidusta kannattaa kiinnostua juuri nyt?
Kierrätetyn tekstiilikuidun hyödyntämisen kannalta tärkeä muutos on EU:n vuonna 2025 voimaan astuva jätedirektiivi, joka velvoittaa jäsenmaansa järjestämään tekstiilijätteen erilliskeräyksen vuodesta 2025 alkaen. Suomessa erilliskeräys on tarkoitus aloittaa jo vuoteen 2023 mennessä. Tämä tarkoittaa, että vuodesta 2023 alkaen kotitalouksien käytöstä poistuvat tekstiilit tulee toimittaa esimerkiksi alueellisiin keräysastioihin, josta ne jatkavat matkaansa kohti Turun seudulla sijaitsevaa poistotekstiilien jalostuslaitosta.
Marraskuussa 2021 Paimiossa aloitti toimintansa Rester Oy:n rakennuttama, Pohjoismaiden ensimmäinen poistotekstiilien jalostuslaitos. Laitoksen lopputuotteena syntyy kierrätyskuitua, joka sopii monipuolisesti eri teollisuuden alojen raaka-aineeksi – vaateteollisuuteen langaksi ja kankaaksi, rakennus- ja laivateollisuuden eristysmateriaaleiksi tai vaikkapa huonekaluteollisuuteen komposiittina. Resterin omistamassa kiinteistössä toimii myös Lounais-Suomen jätehuollon (LSJH) linjasto, jolla käsitellään kuluttajien poistotekstiilit. Rester puolestaan vastaa yrityksiltä saatavasta poistotekstiilistä.
Jalostuslaitoksen myötä kierrätettyä tekstiilikuitua on pian runsaasti tarjolla yritysten käyttöön. Kokonaisuudessaan laitos pystyy vuosittain käsittelemään 12 000 tonnia poistotekstiiliä eli noin 10 prosenttia Suomen tekstiilijätemäärästä. LSJH:n toimesta valmisteilla on myös täyden mittakaavan jalostuslaitos Turun Topinpuistoon, jossa vuonna 2023 käsitellään koko Suomen kotitalouksien poistotekstiilit.
Tämän verkkokirjan tarkoituksena on jakaa tietoa kierrätetystä tekstiilikuidusta ja sen hyödyntämismahdollisuuksista. Verkkokirjan ensimmäisessä luvussa kerromme, miksi kierrätyskuidusta kannattaa kiinnostua!
Lähteet:
Kuituus-podcast, jakso 3
tutkija Marja Rissanen, Aalto-yliopisto
Euroopan parlamentti (29.12.2020) Tekstiilituotannon ja -jätteen vaikutus ympäristöön (infografiikka)
Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (18.8.2020) Pohjoismaiden ensimmäinen laajamittainen poistotekstiilien jalostuslaitos avataan Paimioon 2021
Uusiouutiset (21.5.2021) Poistotekstiili kiertoon Suomessa
1.1
mahdollisuudet yritykselle
Kestävää liiketoimintaa kierrätyskuiduista
Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n (STJM) mukaan tekstiilien kiertotaloudessa on valtava globaali bisnespotentiaali. Kuituus-podcastin ensimmäisessä jaksossa vierailleen STJM:n vastuullisuuspäällikkö Satumaija Levónin mukaan tekstiilien kiertotalous on megatrendi ja kestävämpiin ratkaisuihin siirtyminen on tulevaisuudessa kilpailussa mukana pysymisen ehto. Suomalaisilla toimijoilla on kuitenkin mahdollisuudet myös kansainväliseen edelläkävijyyteen.
Käytöstä poistettavien tekstiilien kierrätys uudeksi kuiduksi luo yrityksille mahdollisuuden kestävimpiin liiketoimintamalleihin, hiilineutraalisuuteen, kustannusten vähentämiseen sekä mahdollistaa yritysten toiminnan sijoittajien ja kuluttajien vaatimalla tavalla. Se myös luo yrityksille mahdollisuuden vastata kasvaviin materiaali- ja logistiikkakuluihin paikallisen kiertotalouden keinoin. Jotkut yritykset ovat myös jo asettaneet tuotannolleen tavoitteet kierrätysmateriaalin käytön kasvattamisesta. Kierrätysmateriaaleihin siirtyminen valmistavassa teollisuudessa mahdollistaa näin myös asiakasyritysten vastuullisuutavoitteisiin ja -kriteereihin vastaamisen.
Kierrätysmateriaaleja hyödyntämällä voi erottua kilpailijoista ja tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Esimerkiksi Kuituus-podcastissa vierailleet Sinituote ja Pure Waste Textiles kertovat, kuinka kysyntä kierrätysmateriaaleista valmistetuille tuotteille on etenkin viime vuosina lisääntynyt ja mahdollistanut mm. myynnin kasvattamisen. Pelkästään Suomesta löytyy useita esimerkkejä kierrätysmateriaaleja menestykkäästi hyödyntävistä yrityksistä. Inspiroivia esimerkkejä löydät Kuituuden Esimerkit-sivulta sekä Sitran Kiertotalouden kiinnostavimmat-listalta! Edelläkävijäyrityksiin kannattaa tutustua myös Suomen ulkopuolella – tekstiiliteollisuuden kiertotaloustoimijoita Euroopasta löydät listattuna Business Europen sivuilta.
Lähteet:
Business Finland (3.12.2018). Satumaija Mäki – Tekstiilien kiertotaloudessa valtava globaali bisnespotentiaali.
Suomen Tekstiili & Muoti ry. Kiertotalous.
Kuituus-podcast, jakso 6
Kuituus-podcast, jakso 5
Kuituus-podcast, jakso 1
LAB-ammattikorkeakoulu (16.12.2020) Vaateteollisuuden kasvihuonepäästöistä yli 40 prosenttia olisi ratkaistavissa kuluttajien valinnoilla
Suomen Tekstiili & Muoti ry (16.9.2021) Tekstiili- ja muotialan näkymät optimistisia – raaka-aine- ja logistiikkakustannusten nousu kuitenkin uhkaa koronan jälkeistä kasvua.
Tekstiilien kierrätyksen kasvava markkinapotentiaali
VTT:n alustavan arvion mukaan pelkästään mekaanisen tekstiilikierrätyksen vuosittainen markkinapotentiaali olisi noin 60-120 miljoonaa euroa. STJM:n arvion mukaan Suomessa syntyvillä poistotekstiilimäärillä poistotekstiilien keräilyyn, jalostamiseen ja käsittelyyn voisi syntyä yhteensä 1400 työpaikkaa. Liiketoiminnan mahdollisuuksia nähdään kuitenkin myös ulkomailla, erityisesti Tukholman ja Pietarin seuduilla. Markkinapotentiaali myös kasvaa, kun huomioidaan kiertotalouden mukainen liiketoiminta ja muut kierrätysteknologiat. Suomessa tutkitaan ja kehitetään myös tekstiilien uudelleenkäyttöä, kemiallista kierrätystä ja hyödyntämistä energiana, koska myös niillä arvioidaan olevan markkinapotentiaalia.
Taustalla vaikuttaa globaali tekstiiliteollisuuden murros. VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan kaikki isot tuottajat kansainvälisillä pikamuotimarkkinoilla ovat luvanneet omistajilleen muuttavansa toimintatapoja pysyäkseen toimintakykyisinä ja hyväksyttyinä toimijoina vielä seuraavallakin vuosikymmenellä. Kokonaisuudessaan tekstiilialan kestävyysmurros voisi mahdollistaa Suomelle 1,2 miljardin euron edestä investointeja ja noin 17 000 uutta työpaikkaa. Tekstiiliteollisuudesta povataankin Suomelle vientituotetta ja Suomesta Pohjois-Euroopan merkittävämpiä kierrättäjiä.
Paikallisesti tuotettu kierrätyskuitu auttaa vastaamaan globaaliin raaka-ainepulaan
Tekstiilimarkkinoiden odotetaan kasvavan seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa 40 prosenttia. Nykyiset luonnonvarat eivät riitä vastaamaan jatkuvasti kasvavan tekstiiliteollisuuden kysyntään. Tämä voi näkyä tulevaisuudessa esimerkiksi puuvillan hinnan nousuna ja haasteina saatavuudessa. Kasvavan tuotannon vuoksi puuvillan on arvioitu loppuvan jopa kokonaan, ja siitä on jo nyt pulaa. Tulevaisuudessa neitseellisen raaka-aineen hyödyntäminen ei vättämättä ole siis enää vaihtoehto. Myös uusiutumattomista luonnonvaroista valmistettavat kuidut, kuten maaöljystä valmistettava polyesteri, kannattaa korvata kierrätetyllä kuidulla.
Resterin ja LSJH:n poistotekstiilien käsittelylaitoksen myötä yritysten käyttöön on tarjolla suuri määrä kierrätettyä, monipuoliseen käyttöön soveltuvaa tekstiilikuitua. Kokonaisuudessaan laitos pystyy vuosittain käsittelemään 12 000 tonnia poistotekstiiliä eli noin 10 prosenttia Suomen tekstiilijätemäärästä. LSJH:n toimesta valmisteilla on myös täyden mittakaavan jalostuslaitos Turun Topinpuistoon, jossa vuonna 2023 käsitellään koko Suomen kotitalouksien poistotekstiilit.
Lähteet:
Lounais-Suomen Jätehuolto Oy. Poistotekstiilin jalostuslaitos.
Anniina Nurmi. Polyesteri.
LAB-ammattikorkeakoulu (16.12.2020) Vaateteollisuuden kasvihuonepäästöistä yli 40 prosenttia olisi ratkaistavissa kuluttajien valinnoilla
YLE (13.10.2017) Puuvilla loppuu – vaateteollisuuden on nyt pakko keksiä uusia vaihtoehtoja tilalle
VTT (4.8.2021) Tekstiilikuidun tehokas kierrätys alkaa pian – Suomi edelläkävijä
1.2
Vaatimukset vastuullisuudesta lisääntyvät
Kuluttajien arvostus kierrätysmateriaaleihin ja vastuullisiin ostopäätöksiin lisääntyy
Kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen ajaa paitsi tekstiiliteollisuuden nykyisellään kestämätön luonnonvarojen kulutus, myös kuluttajien vaatimukset vastuullisuudesta. Pelkästään kierrätetyn muodin ja vaatteiden potentiaalinen kysyntä EU:n markkinoilla on merkittävä. Arvion mukaan yli 37 % EU:n kansalaisista on kiinnostuneita vastuullisuusteemoista ja huomioi sen vaateostoksissaan.
VTT:n laatiman Telaketju 2-hankkeen loppuraportin kyselytutkimukseen vastanneista suomalaisista 75% olisi hyvin tai melko kiinnostunut ostamaan kierrätyskuidusta valmistettuja tuotteita – eurooppalaisista nuorista vastaajista jopa 91%. VTT:n mukaan vastuullisuus on kasvava trendi ja vastuullisuusarvot näkyvät myös käytöksessä ja ostopäätöksissä. Myös esimerkiksi Sinituote kertoi Kuituus-podcastin 6. jaksossa kuluttajien suosivan ympäristöystävällisiä tuotteita, kunhan esimerkiksi laadulle asetetut vaatimukset täyttyvät. Kiertotaloustuotteiden lanseeraus johtikin Sinituotteella selvään myynnin kasvuun.
Lähteet:
Kuituus-podcast, jakso 6
Kamppuri, Kallio, Mäkelä & Harlin (2021) Finland as a forerunner in sustainable and knowledge-based textile industry – Roadmap for 2035
CBI (30.8.2021) The European market potential for recycled fashion.
VTT (2021) Telaketju – Business from Circularity of Textiles
EU-vaatimukset kohti kestävää liiketoimintaa ja -tuotteita kasvavat
Painetta vastuullisempaan tekstiilialaan kohdistetaan sekä kansallisella tasolla että EU:n toimesta. Pohdinnassa on ollut esimerkiksi sanktioita neitseellisen materiaalin käyttöön. Sääntelyä voisi kohdistaa esimerkiksi julkisiin hankintoihin päivittämällä julkisten hankintojen kilpailutussääntöjä niin, että niiden tulisi sisältää tietty osuus uusiokuidusta valmistettuja tuotteita, jos sellaisia on saatavilla. Sääntelyn ja regulaation tiukentuessa kilpailuetua saavat yritykset, jotka ovat jo valmiita muutokseen.
Tähän kappaleeseen olemme tiivistäneet keskeisimpiä EU-tason kiertotalouden ohjauskeinoja. Lisää näistä voit kuunnella Kuituuden yhdeksännestä podcast-jaksosta “EU:n kestävä tuotepolitiikka – mitä ja milloin?”.
Jätedirektiivi
EU:n jätedirektiivi määrää kaikki jäsemaansa erilliskeräämään käytöstä poistuvat tekstiilit vuoteen 2025 mennessä. Suomessa tämä on määrä toteuttaa jo vuoteen 2023 mennessä. Aikainen aloitus tekstiilien erilliskeräyksessä onkin etu suomalaisille yrityksille. Se mahdollistaa esimerkiksi uusien materiaalien testauksen laajassa mittakaavassa muita aiemmin.
Green Deal
Parhaillaan käynnissä on myös EU:n Green Deal eli vihreän kehityksen ohjelma, jonka tavoitteina on tehdä EU:sta paitsi resurssitehokas ja kilpailukykyinen talous, myös ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Keskeisenä osana Green Deal-ohjelmaa Euroopan komissio julkaisi maaliskuussa 2021 uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman. Kiertotalouden toimintasuunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että markkinoille tulisi pääasiassa tuotteita, jotka on suunniteltu ja valmistettu kestäviksi, korjattaviksi, uudelleenkäytettäviksi ja kierrätettäviksi. Vielä vuodelle 2021 toimintasuunnitelmaan on valmisteilla useita toimenpiteitä, mukaanlukien EU:n kestävä tuotepolitiikka ja tekstiilistrategia.
Kestävä tuotepolitiikka
Kestävän tuotepolitiikan tarkoituksena on edistää kiertotalouden mukaista tuotesuunnittelua, korjattavuutta ja kierrätettyjen uusiomateriaalien hyödyntämistä, sekä hillitä laitteiden ennenaikaista vanhenemista.
Tekstiilistrategia
Tekstiilistrategian tavoitteena on kilpailukykyinen tekstiiliteollisuus, jossa kiertotalouden periaatteet on huomioitu koko arvoketjun pituudelta – niin tuotannossa, tuotteissa, kulutuksessa, kuin jätehuollossa ja kierrätysmateriaalien hyödyntämisessä.
Lue lisää EU:n kiertotaloustoimista:
- Euroopan parlamentti – Miten EU aikoo saavuttaa kiertotalouden vuoteen 2050 mennessä?
- Uusiouutiset – Oikeus korjata!
Lähteet:
YLE (24.6.2021) Suomen tekstiilijätteestä vain noin prosentti päätyy kierrätykseen – Paimion pilottiasema muuttaa vanhan paidan uudeksi kankaaksi
Uusiouutiset (03/2020) Oikeus korjata!
Euroopan parlamentti (26.2.2021) Miten EU aikoo saavuttaa kiertotalouden vuoteen 2050 mennessä?
European Commission, Circular economy action plan.
European Commission, Sustainable products initiative.
European Commission, EU strategy for sustainable textiles.
Suomi panostaa kiertotalouteen siirtymiseen – tavoitteena edelläkävijyys
EU-tason säädösten lisäksi myös Suomessa on odotettavissa ohjauskeinoja ja kannustimia kiertotalouden mukaiseen liiketoimintaan. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi vahvistaa Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä. Osana hallitusohjelman toimeenpanoa, on Suomelle laadittu valtioneuvoston strateginen kiertotalouden edistämisohjelma, jossa asetetaan tavoitteet ja vaadittavat toimenpiteet Suomen kiertotalouden edelläkävijyydelle. Tavoitteena on luoda kiertotaloudesta uusi talouden perusta vuoteen 2035 mennessä. Keskeisessä osassa ovat mm. kestävät tuotteet ja palvelut, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä materiaalien kierto.
Kiertotalousmurroksen mahdollistamiseksi tarvitaan sekä lainsäädäntöä että taloudellisia kannusteita. Kansallisen sääntelyn ja EU-tason vaikuttamisen lisäksi kiertotaloutta tulee edistää myös vapaaehtoisilla ohjauskeinoilla ja suuntaamalla julkisia hankintoja nykyistä kestävämmiksi. Taloudellisiksi ohjauskeinoiksi ehdotetaan esimerkiksi haitallisten ulkoisvaikutusten (esim. päästöt) hinnoittelua ja kiertotaloutta tukevaa verotusta. Lisäksi tuottajavastuujärjestelmä ja kierrätetyn materiaalin sekoitevelvoite ovat mahdollisia taloudellisia ohjauskeinoja. Lue lisää täältä.
1.3
Kierrätyskuiduista ratkaisuja globaaleihin kestävyyshaasteisiin?
Tekstiiliteollisuuden haastava toimintaympäristö
Tekstiili- ja muotiteollisuus on yksi saastuttavimpia teollisuudenaloja ja tuottaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin esimerkiksi lento- ja laivaliikenne yhteensä. Samaan aikaan kun jatkuvasti kasvava kysyntä kuiduille ja tekstiileille ohittaa saatavilla olevien raaka-aineiden määrän, suuri määrä resursseja jätetään hyödyntämättä. Globaalisti syntyvästä 92 miljoonasta tonnista tekstiilijätteestä valtaosa päätyy poltettavaksi tai kaatopaikoille.
Kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi tekstiiliteollisuuden ongelmakohtiin lukeutuvat niin ihmisoikeusloukkaukset toimintaketjuissa kuin kemikaalien, torjunta-aineiden sekä luonnonvarojen kestämätön käyttö. Esimerkiksi puuvillan tehoviljelmät huonontavat luonnon monimuotoisuutta ja maaperän hedelmällisyyttä sekä vaativat keinotekoisia lannoitteitta ja merkittävät määrät vettä. Pelkästään yhteen t-paitaan vaadittava määrä puuvilla kuluttaa noin 2 700 litraa vettä. Käytetyin tekstiilikuitu, polyesteri, puolestaan valmistetaan uusiutumattomasta maaöljystä ja sen tuotanto vaatii paljon energiaa sekä kemikaaleja. Lisää eri tekstiilimateriaalien vaikutuksista voit lukea vaateteollisuuden vastuullisuuskonsultti Anniina Nurmen Materiaalioppaasta.
Globaali tekstiiliteollisuus muodostaa monimutkaisen kokonaisuuden, jonka kestävyysongelmiin puuttuminen vaatii toimenpiteitä koko tuotanto- ja hankintaketjulta, mutta myös kuluttajien vastuullisempia valintoja. Näihin liittyviä riskejä yrityksen on kuitenkin mahdollista pienentää paikallisesti tuotettua kierrätyskuitua hyödyntämällä. Tekstiiliteollisuuden rakenteellisiin haasteisiin ja niihin vastaamiseen voit tutustua tarkemmin FINIX-hankkeen sivuilta.
Kartta tekstiilialan systeemisistä haasteista (Minna Halme ja Olli Sahimaa, Aalto-yliopisto). Klikkaa kuvaa suuremmaksi.
Lähteet:
Anniina Nurmi. Polyesteri.
Anniina Nurmi. Puuvilla.
Halme & Sahimaa. Tekstiiliteollisuuden systeemiset haasteet.
LAB-ammattikorkeakoulu (16.12.2020) Vaateteollisuuden kasvihuonepäästöistä yli 40 prosenttia olisi ratkaistavissa kuluttajien valinnoilla
YLE (13.10.2017) Puuvilla loppuu – vaateteollisuuden on nyt pakko keksiä uusia vaihtoehtoja tilalle
Business Finland (15.2.2021) From New Materials to Anti-Virus Coating and an Upcoming Nordic Recycling Hub – Finland Offers New Solutions to Textile Industry Challenges
Vastuullisuushyötyjä kierrätyskuidusta
Kierrätyskuitujen hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuden vastata globaaleihin kestävyyshaasteisiin ja edistää yrityksen omia vastuullisuustavoitteita. Esimerkiksi 1 000 kg Resterin tuottamaa kierrätyskuitua säästää yli 2 000 000 litraa vettä ja yli 5 000 kg co2-ekv. hiilidioksidia verrattuna neitseellisistä materiaaleista valmistettuun kuituun. Pure Waste kertoo heidän täysin kierrätysmateriaaleista valmistetun tuotteen kuluttavan 99 % vähemmän vettä ja tuottavan 50 % vähemmän hiilidioksidipäästöjä neitseellisistä materiaaleista valmistettuun tuotteeseen verrattuna. Lisäksi mekaanisesti kierrätettyä kuitua ei tarvitse värjätä, sillä poistotekstiilit on mahdollista lajitella värin mukaan. Tällöin myös kemikaaleja ja energiaa kuluu vähemmän.
Huomioimalla kiertotalouden liiketoiminnassaan on mahdollista tukea YK:n Kestävän kehityksen tavoitteita (eng. Sustainable Development Goals). Ohessa tiivistettynä kestävän kehityksen tavoitteita, joihin kierrätettyä tekstiilikuitua neitseellisten materiaalien sijaan hyödyntämällä on mahdollista vaikuttaa:
6. PUHDAS VESI JA SANITAATIO
Tavoite: varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille
→ Kierrätyskuitu kuluttaa huomattavasti vähemmän vettä vesi-intensiiviseen puuvillaan verrattuna.
9. KESTÄVÄÄ TEOLLISUUTTA, INNOVAATIOITA JA INFRASTRUKTUUREJA
Tavoite: rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita
→ Kierrätyskuidun hyödyntämismahdollisuudet ovat laajat ja mahdollistaa myös uudenlaisia tuote- ja materiaali-innovaatioita. Kierrätyskuitu tukee esimerkiksi kestävämmän tekstiiliteollisuuden rakentumista.
12. VASTUULLISTA KULUTTAMISTA
Tavoite: varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys
→ Kierrätyskuitu tukee kiertotalouden mukaista toimintaa, kuluttaa neitseellisiä raaka-aineita vähemmän luonnonvaroja ja tuottaa vähemmän päästöjä.
13. ILMASTOTEKOJA
Tavoite: toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan
→ Kierrätyskuitu mahdollistaa tuotannon päästöjen vähentämisen sekä arvokkaiden resurssien hyödyntämisen – kaatopaikalle tai polttoon päätyessään tekstiilijäte lisää kasvihuonekaasupäästöjen syntymistä.
15. MAANPÄÄLLINEN ELÄMÄ
Tavoite: suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä
→ Kierrätyskuitu vähentää neitseellisten luonnonvarojen ja esimerkiksi kemikaalien tarvetta ja vähentää näin maaekosysteemien kuormitusta.
Lähteet:
Halme & Sahimaa. Tekstiiliteollisuuden systeemiset haasteet.
Rester. Our solution.
Pure Waste. Our impact.
Kuituus-podcast, jakso 5
LAB-ammattikorkeakoulu (16.12.2020) Vaateteollisuuden kasvihuonepäästöistä yli 40 prosenttia olisi ratkaistavissa kuluttajien valinnoilla
Suomen YK-liitto. Kestävän kehityksen tavoitteet.
The United Nations. The 17 Goals.
Anniina Nurmi (30.9.2021) Materiaaliopas.
PodCast
Luvun 1 aiheita käsittelevät Kuituus -podcastit
Kaikki podcastit löytyvät täältä
Poistotekstiilistä tuotteeksi – sääntely edistää ja pakottaa
Vieraana Satumaija Mäki (Suomen Tekstiili- ja muoti). Aiheina tekstiilien kierrätyksen edistäminen Suomessa ja EU:ssa, tekstiilien erilliskeräys, EU.n recycling hub -keskittymät ja tekstiilistrategia sekä elvytysrahat.
Kierrätysmateriaalien ja kiertotalouden hyödyt yritykselle
Työvaatteita valmistava TouchPoint ja ravintolaketju Hesburger ovat tehneet vuosia yhtestyötä kiertotaloustyövaatteiden ja ravintolakalusteiden kehittämisessä. Podcastissa TouchPointin toimitusjohtaja Noora Salonoja ja Hesburgerin viestintä- ja vastuullisuuspäällikkö Heini Santos paljastavat varastokävelyllä syntyneen innovaation ja sen, ketä kiinnostaa millaisia vaatteita ravintolatyöntekijät käyttävät. Noora pohtii myös pandemian tuomia riskejä toimitusketjuissa ja logistiikan kustannuksia. Mukana myös tutkijatohtori Olli Sahimaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Tolkkua tekstiilivirtoihin
Podissa keskustellaan juuri valmistuneesta Suomen tekstiilivirtaselvityksestä. Mistä poistotekstiilit tulevat ja minne ne päätyvät? Keskustelemassa ja tulevaisuuden visioita maalaamassa selvitystyötä SYKEssä johtanut erikoistutkija Helena Dahlbo ja Sourcing Director Kristiina Tiilikainen Lindströmiltä. Selvitys ja siihen liittyvä tiedote löytyvät täältä
Miten EU edistää tekstiilien kiertotaloutta?
Kuituus-podcastin syksyn avauksessa europarlamentaarikko Henna Virkkunen kertoo miten EU:ssa pyritään kiertotalouden kautta eroon tuontiraaka-aineriippuvuudesta. Yhdessä professori Kirsi Niinimäen kanssa puidaan valmisteilla olevaa EU:n tekstiilistrategiaa: mitä sinne olisi saatava ympäristön ja suomalaisten yritysten näkökulmasta? Entä mitä voimme oppia jo käytössä olevasta muovistrategiasta, millaisia uusia kannustimia tekstiilivalmistajille ja tekstiilikuitujen hyödyntäjille voi olla tulossa?
Raaka-aineiden hinnat nousevat – Mitä se tarkoittaa tekstiilialalle Suomessa?
Tällä kertaa ei puhuta tekstiilien kulutuksen vähentämisestä, vaan kansainvälisestä kasvusta. Miten suomalainen tekstiiliteollisuus pelastaa planeettaa, vaikka raaka-aineet kallistuvat ja logistiikkakustannukset nousevat? Miten digitaalisuus ja vastuullisuus kietoutuvat yhteen? Tarvitaanko Suomeen langanvalmistusta? Painavat sanansa sanovat Lapuan Kankurien toimitusjohtaja Esko Hjelt ja Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski.
26.5.2021 klo 12-13, Podcast 1 ja 2 liittyen
1. Miten tekstiilikuidut kiertävät vuonna 2030?
2. Mitä mahdollisuuksia näet tekstiilien erilliskeräyksessä? Miten merkittävän muutoksen edessä olemme?
3. Mikä on EU:n tekstiilistrategia? Miten siinä tulisi huomioida eri teollisuudenaloja?
4. Millaisia kokemuksia yrityksissä neitseellisiin ja tuontimateriaaleihin liittyvistä riskeistä viimeisen vuoden aikana?
5. Millaisia odotuksia asiakkailla tai työntekijöillä on kierrätettyjen materiaalien käytön suhteen?
6. Onko yritysten pakko siirtyä kierrätettyjen materiaalien käyttöön? Miksi?
Mukana mm:
Sirpa Pietikäinen Europarlamentaarikko
Henna Virkkunen Europarlamentaarikko
Satumaija Mäki Suomen Tekstiili & Muoti ry:n asiantuntija
Mikko Pellinen Perheyritysten liiton asiantuntija
Olli Sahimaa tutkijatohtori Aalto-yliopistosta
Sarianne Tikkanen kiertotalousasiantuntija Ympäristöministeriöstä
Tekstiilien kiertotaloushanke Finixin edustajat
18.8.2021 klo 12-13, Podcast 7 & 8 liittyen
1. Miltä maailma näyttäisi, jos kaikki tekstiilikuitu kiertäisi emmekä käyttäisi neitseellisiä kuituja?
2. Miten voimme hyödyntää Suomen tekstiilivirtaselvityksestä saatua tietoa?
3. Miten vakava ongelma tuontiraaka-aineriippuvuus on EU:ssa ja sen tekstiilisektorilla? Miksi?
4. Mitä voimme tekstiilialalla oppia muovien kierrätyksen parissa jo tehdystä työstä?
5. Millaisia keppejä tai porkkanoita kannattaisi testata tekstiilikiertotaloustavoitteiden nopeuttamiseksi? (kuluttajille, yrityksille, kunnille, valtioille jne)
6. Mitkä ovat Suomen vahvuudet tekstiilien kiertotalouteen siirryttäessä? Olemmeko erilaisia kuin muut?
Mukana mm:
Henna Virkkunen, europarlamentaarikko
Helena Dahlbo, SYKE
Sofie Backman, Ulkoministeriö
Helmi Körkkö, Business Finland
Sini Ilmonen, Lounais-Suomen Jätehuolto
Katri Valkokari, Value Biomat
Melissa Kanerva, Combient Pure
Satumaija Levon, Suomen tekstiili ja muoti
Kirsi Niinimäki, Aalto-yliopisto