Kierrätetyn tekstiilikuidun hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuksia useisiin eri käyttötarkoituksiin ja eri teollisuuden aloille.
Tässä luvussa pureudumme siihen, miten käytännössä kierrätyskuidun hyödyntämisen voi aloittaa ja miten muutosta kohti kiertotaloutta yrityksissä johdetaan.
Mekaanisesti kierrätetyn tekstiilikuidun hyödyntämisen voi aloittaa ottamalla yhteyttä Rester Oy:hyn tai Lounais-Suomen Jätehuoltoon. Tuotekehitys ja kierrätyskuidun testaus tehdään yhdessä heidän kanssaan kuidun käyttötarkoituksesta riippuen. Resterin tai LSJH:n asiantuntijat neuvovat yrityksenne tarpeisiin sopivasta materiaalista ja tuotantoprosessista. Oheisesta kuvasta saat alustavan kokonaiskuvan prosessista:
Tarvittavien ominaisuksien ja laatuvaatimuksien kartoitus.
Käyttötarkoituksen mukaisen koostumuksen (mm sellu-, seka- tai teko-kuitu) ja rakenteen (kankaana, silputtuna, kuituna tai hienokuituna) valinta.
Tarvittaessa määritellään materiaalin lajitteluohjeet ja tehdään NIR-tunnistus.
Jos valmista kuitua ei löydy, laitoksella määritellään ajo-asetukset ja tehdään koeajo. Näin saadaan tuotannossa jatkuvasti samaa laatua.
Asiakas saa testierän omaa tuotekehitystä ja testaamista varten.
Tuotanto käynnistyy sopimuksen mukaan.
Mekaanisen kierrätyskuidun lisäksi Suomesta löytyy paljon osaamista tekstiilien kemiallisen kierrätyksen osalta. Esimerkkeinä näistä Ioncell, Spinnova ja Infinited Fiber. Lisää suomalaisista kuituinnovaatioista voit lukea täältä!
Kiertotaloudella tarkoitetaan talousmallia, jossa jatkuvasti uusien tavaroiden tuottamisen ja omistamiseen perustuvan kulutuksen sijasta keskitytään jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Tarkoituksena on, että materiaaleihin sitoutunut arvo säilyy mahdollisimman pitkään yhteiskunnassa.
Kiertotalouden mukaista liiketoimintaa ajavat useat eri tekijät. Sitran laatimassa käsikirjassa esille on nostettu kuusi trendiä:
Oheisella videolla Aalto-yliopiston apulaisprofessori Samuli Patala kertoo kiertotaloudesta, sen edellytyksistä ja haasteista sekä erityispiirteistä tekstiilialalla.
Näihin trendeihin vastaaminen vaatii yrityksiltä kiertotalouden liiketoimintamallien käyttöönottoa. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa Sitran mukaan yrityksen “toimintojen digitalisointia, tehostamista, palvelullistamista sekä asiakkaan ja ympäristön kannalta fiksumpien ratkaisujen kehittämistä”. Karkeasti kiertotalouden liiketoimintamallit voidaan jakaan viiteen eri kategoriaan:
Kierrätyskuidun hyödyntäminen linkittyy erityisesti uusiutuvuuteen sekä resurssitehokkuuteen ja kierrätykseen. Tekstiilialan kiertotalousmurroksessa on kuitenkin nähtävissä kaikkia näistä liiketoimintamalleista, ja yrityksen toiminnassa voi olla myös elementtejä useista eri kategorioista. Lue lisää erityisesti valmistavan teollisuuden kiertotalouden liiketoimintamalleista täältä.
FINIX-hankkeen nettisivuilla julkaistussa kirjoituksessaan Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Jukka-Pekka Ovaska avaa yrityksen arvolupausta ja ansaintalogiikkaa erityisesti uusiutuvuuteen perustuvassa liiketoimintamallissa. Arvolupauksella tarkoitetaan yrityksen tuotteita ja palveluita, mutta laajemmin myös yrityksen edustamia arvoja, brändiä, ja lupausta siitä, miten yritys tuotteillaan tai palvelullaan ratkaisee asiakkaan ongelman. Arvolupaus linkittyykin myös asiakkaan omiin arvoihin, identitettiin sekä mielikuviin yrityksen brändistä. Ovaska antaa esimerkiksi Louis Vuittonin, jonka arvolupaus liittyy luksukseen ja statukseen, kun taas vaikkapa Patagonian arvolupaus pohjautuu ympäristöystävällisyyteen.
“Uusiutuvuus-liiketoimintamalli tarjoaakin yritykselle mahdollisuuden muokata arvolupaustaan erityisesti asiakkaiden arvoihin liittyen. Uusiutuvuus-liiketoimintamallissa arvolupauksen peruskivenä on ympäristöystävällisemmät materiaalit ja niiden kierrätettävyys, mikä kiinnostaa monia kuluttajia ja kannattaa tuoda selkeästi esiin viestinnässä ja markkinoinnissa”, Ovaska kirjoittaa.
Arvolupaksen ohella ansaintalogiikka – eli se, mistä yritys saa liikevaihtonsa – on keskeinen elementti missä tahansa liiketoimintamallissa.
“Uusiutuvuus-liiketoimintamallissa ansaintalogiikka voi varsin hyvin pysyä samana kuin ennenkin: liikevaihtoa saadaan myymällä tekstiilejä ja vaatteita asiakkaille. Ansaintalogiikkaa voi kuitenkin hioa esimerkiksi muuttamalla hinnoittelua uuden arvolupauksen myötä. Uudenlaisia, kierrätysmateriaaleista tehtyjä tuotteita voi esimerkiksi markkinoida edelläkävijäasiakkaille premium-hinnoittelulla, mikä voi auttaa myös kattamaan mahdollisia lisäkustannuksia materiaaleista.”
Erilaisia kiertotalouden strategioita on kuitenkin mahdollista myös yhdistellä – ja näin vastata paremmin asiakkaiden tarpeinsiin ja vahvistaa yrityksen arvolupausta.
“Yhdistämällä eri strategioita voi parantaa mahdollisuuksia saada materiaalit takaisin yrityksen tai jonkun muun toimijan valmistusprosesseihin. Touchpoint on hyvä esimerkki eri kiertotalouden liiketoimintamallien yhdistelemisestä. Sen lisäksi, että Toucpoint suunnittelee tuotteensa kierrätystä varten, yritys tarjoaa myös erilaisia palveluita, jotka pidentävät tuotteiden elinkaarta ja parantavat asiakkaiden resurssitehokkuutta. Touchpoint mahdollistaa tuotteilleen suljetun kierron ottamalla asiakkaidensa kuluneet työvaatteet vastaan ja kierrättämällä vaatteet Rester-tytäryhtiönsä kierrätyslaitoksella Paimiossa. Touchpointin arvolupaus perustuukin siihen, että asiakkaan ei tarvitse huolehtia työvaatteistaan vaan voi keskittyä omaan liiketoimintaansa.”
Lue Jukka-Pekka Ovaskan artikkeli kokonaisuudessaan täältä.
Videolla Haaga-Helian Minna-Maari Hamaalan konkreettinen, yrityksille suunnattu luento aiheesta.
Kohdassa 11:08 kiertotalouden ajureita
Kohdassa 13:40 kiertotalouden liiketoimintamallit
Kiertotalouden mukaisen liiketoiminnan kehittämisen tueksi on tarjolla useita erilaisia oppaita ja kursseja. Tässä Kuituuden suositukset.
Opi kestävästä liiketoiminnasta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tarjoamalla maksuttomalla verkkokurssilla.
Tällä englanninkielisellä avoimella verkkokurssilla opit miten yritykset voivat luoda kestävää arvoa taloudelle, ympäristölle ja yhteiskunnalle. Kurssin kohderyhmää ovat erityisesti yritysten edustajat ja yliopisto-opiskelijat, jotka ovat kiinnostuneita yritysvastuun, kestävän arvonluonnin ja kestävän kehityksen johtamisen kaltaisista teemoista. Käytännönläheinen verkkokurssi perustuu ajankohtaiseen akateemiseen tutkimukseen ja sisältää 13 kiinnostavaa tiivistä osakokonaisuutta. Kurssin voi suorittaa täysin omaan tahtiin verkossa.
Tuotesuunnittelu on keskeinen osa kiertotalouden mukaista liiketoimintaa, sillä arviolta 80% tuotteen ympäristövaikutuksista päätetään suunnittelijan pöydällä. Kiertotalouden mukainen suunnittelu eroaa perinteisestä, lineaariseen kasvuun perustuvasta mallista niin, että siinä pyritään minimoimaan koko elinkaaren osalta tuotteen negatiiviset vaikutukset ja maksimoimaan positiiviset vaikutukset. Syventämällä ja kehittämällä yritykselle tuttuja muotoiluprosesseja askel askeleelta, suunnitteluvaiheella pystytään tehostamaan kiertotalouden toteutumista. Suunnittelu onkin aiempaa kokonaisvaltaisempi ja systeemisempi prosessi, jossa suunnittelijan valta ja vastuu korostuvat.
Kiertotalouden mukaisessa tuotesuunnittelussa on huomioitava tuotteen koko elinkaari aina raaka-aineista tuotantoon, prosesseihin, valmistukseen, jakeluun, logistiikkaan, myyntiin, käyttöön ja kierrätykseen. Tuotteet suunnitellaan niin, että materiaali kiertää ja säilyy mahdollisimman pitkään yhteiskunnassa. Parhaimmillaan suunnittelussa tehdyt päätökset esimerkiksi kierrätettävien materiaalien käytöstä voivat mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kuten takaisinosto- tai uudelleenmyyntipalvelun.
Suunnittelijalta tai muotoilijalta vaaditaan systeemiosaamista, suunnittelukontekstin ja kiertotalouden kokonaisvaltaista hahmottamista ja ymmärtämistä. Valmistusprosessien ymmärtämisen lisäksi suunnittelijan tulee ymmärtää myös kierrätysprosesseja.
Katso tästä Digital&Circular Fashion Housen webinaari, jossa LAB-ammattikorkeakoulun Annariina Ruokamo kertoo kiertotalouden mukaisesta vaatesuunnittelusta.
Kiertotalouden suunnittelun taustatukena voi hyödyntää erilaisia strategioita, jotka antavat suuntaviivoja kehittämiseen. Kisu-muotoilijan oppaassa (s. 24-47) esiteltyjä strategioita voi hyödyntää perinteisempien muotoilijan työkalujen tukena:
Jokainen tuote kuluu käytössä, käyttäjien tarpeet vaihtuvat ja uudet trendit ja teknologiat muokkaavat mieltymyksiämme. Nämä kaikki ovat riskejä tuotteen päätymiselle jätteeksi ennenaikaisesti. Sillä, miten näihin tuotteen käyttöiän riskeihin kiinnitetään huomiota jo suunnittelussa, vaikuttaa merkittävästi tuotteen pitkäikäisyyteen ja käyttäjän päätökseen ostaa uusi tuote. Kiertotalouden mukaisessa suunnittelussa tärkeää onkin huomioida tuotteen käyttö entistä monipuolisemmin. Tavoitteena on suunnitella esineelle laajat käyttömahdollisuudet niin, ettei toiminnallisuus kärsi. Lue lisää Kisu- muotoilijan oppaan sivuilta 55-77.
Tuotteen pitkäikäisyyyttä voi parantaa kiinnittämällä huomiota esteettiseen kestävyyteen (esimerkiksi materiaalin väri tai tuntuma muuttuu vanhetessa ilman, että se estää varsinaisen käytön) sekä toimintaan vaikuttavaan fyysiseen kestävyyteen eli ominaisuuksiin, jotka vastustavat esineen hajoamista ja kätkevät kulumista. Huomiota tulee kiinnittää tuotteen laatuun, eli tuotteen kykyyn suoriutua tarkoitetusta tehtävästä koko oletetun käyttöiän ajan, huoltoon, huoltamiseen ja korjaamiseen, joihin vaikuttaa esimerkiksi osien ja ohjeiden saatavuus ja modulaarisuus sekä kulumisen ja likaantumisen teknisiin sekä arkisiin ilmiöihin, sekä esteettisiin vaikutuksiin
Kiertotalouden mukaisen tuotesuunnittelun tueksi löytyy paljon tutustumisen arvoisia oppaita ja kursseja niin Suomesta kuin maailmalta. Tässä Kuituuden suositukset:
Oppaita
Kirjoja
Online kursseja:
Opi muotoilun ja muotoiluajattelun perusteita Aalto-yliopiston maksuttomalla verkkokurssilla! Luku 3 on omistettu kestävän kehityksen huomioimiselle tuotekehityksessä.
Tämä kurssi on muotoiluun johdatteleva verkkokurssi ei-muotoilijoille: niille, jotka ovat kiinnostuneita siitä, mitä muotoilu on, miten muotoilijat työskentelevät ja miten työskennellä muotoilijoiden kanssa. Kurssin seitsemässä luvussa selvennämme muotoilun perusmääritelmiä, kerromme muotoiluprosessista mallien kautta ja havainnollistamme muotoilun merkitystä teollisuudelle ja yhteiskunnalle.
Esittelemme nykymuotoilun neljä peruspilaria: kestävä kehitys, yhteistyö, innovointi ja johtaminen. Jokaisen luvun lopussa on käytännönläheisiä tehtäviä ja pohdintatehtäviä, joiden avulla pääset kokeilemaan yleisesti käytettyjä muotoilun työkaluja ja ajattelemaan kuin muotoilija.
Kiertotalousmuutoksen johtaminen vaatii yrityksiltä rohkeutta ja joustavuutta uuden kokeilemiseen. Muutosta tukevat mm. matala hierarkia, itseorganisoituminen, kyvykkyys nopeaan ja rakentavaan ongelmanratkaisuun sekä luottamukseen perustuva yhteistyö ja avoin vuorovaikutus läpi yrityksen eri funktioiden kuin esimerkiksi hankintaketjussakin. Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme näkee tärkeänä myös henkilöstön motivaation – yhä useampi haluaa työssäänkin edistää kestävän kehityksen mukaista toimintaa.
Kuituuden Twitter-livessä asiantuntijat jakoivat seuraavia vinkkejä kiertotalousmuutokseen ja kierrätettyjen materiaalien käytön aloittamiseen:
Kiertotalousmuutoksessa ja kierrätysmateriaalien hyödyntämisessä on myös haasteita – uusi materiaali ei välttämättä toimi samaan tapaan kuin neitseellinen tai sen saatavuudessa tai laadussa on puutteita. Tärkeää onkin muistaa pitkän aikavälin tavoitteet ja etsiä yrityksenne tarpeisiin sopivimmat materiaalit. Kiertotalousprosessissa keskeistä onkin kokeileminen, oppiminen ja iteratiivinen asenne tehtyihin suunnitelmiin.
Sinituote on erinomainen esimerkki, jossa yrityksen sisäinen motivaatio ja organisaation ketteryys ovat mahdollistaneet muutostyön kohti kiertotalouden mukaista liiketoimintaa. Lue Sinituotteen tarinasta täältä!
Millaisia muita kyvykkyyksiä kiertotalousmuutokseen tarvitaan? Miten muutosta johdetaan ja miten siinä edistymistä arvioidaan? Tutkija Hanna Lehtimäki Itä-Suomen yliopistosta kertoo mitä muutosjohtaminen vaatii.
Kuituuden Twitter-liveen osallistuneiden asiantuntijoiden mukaan kiertotalousprosessista kannattaa viestiä niin asiakkaille, alihankkijoille kuin mediallekin. Kestävyydellä on mahdollista parantaa brändiarvoa ja myös asiakkaat odottavat sitä yhä enemmän. Kuluttajille vastuullisesta ostopäätöksestä kannattaa tehdä mahdollisimman helppoa, ja viestiä tuotteen vastuullisuudesta näkyvästi itse tuotteessa.
Myös sosiaalinen media on tärkeä viestintäkanava perinteisen median ja mainonnan lisäksi. Viestinnän tulee kuitenkin olla myös rehellistä, tarkkaa ja avointa. Eri sidosryhmien näkökulmat kannattaa huomioida, ja omasta sitoutumisesta kestävyyteen voi kertoa myös avaamalla prosessia ja matkan aikana tapahtuneita epäonnistumisia. Kurkkaa suomalaisen vaatemerkki Arelan vastuullisuus-sivu esimerkkinä vastuullisuusviestinnästä yrityksen nettisivuilla!
Toisinaan alihankkijoiden motivointi kierrätysmateriaalin käyttöön voi olla haastavampaa kuin kiertotaloudesta viestiminen loppukäyttäjille. Hankintaketjulle viestimisessä voi olla hyödyllistä painottaa kuluttajien ja markkinoiden siirtymistä yhä vahvemmin vastuullisen ja kiertotalouden mukaisen liiketoiminnan suuntaan.
Kaikki podcastit löytyvät täältä
Sinituotteen toimitusjohtaja Johanna Hamro-Drotz kertoo miksi ja miten Sinituote kulkee kohti kiertotaloutta. Johanna avaa tuotekehityksen vaiheita, sisäisiä ja ulkoisia motivaattoreita muutokselle, kertoo mikä oli vaikeaa ja mikä yllättävän helppoa. Ja onko Sinituote kuitenkaan “ihan tavallinen”? Johtamista kommentoi vastuulliseen liiketoimintaan erikoistunut johtamisen professori Minna Halme. Minna antaa vinkkejä siirtymään myös sellaiselle yritykselle, jossa johtaminen ei ole yhtä timmiä kuin Sinituotteessa.
Vieraana Sitran kiertotalousasiantuntija Eero Jalava, jonka kanssa Sini keskustelee EU:n kestävästä tuotepolitiikasta: milloin ja mitä on odotettavissa. Eero antaa vinkkinsä myös EU:n päätöksentekoon vaikuttamiseen.
Miten kierrätetystä tekstiilikuidusta voi suunnitella kiertotalouden mukaisia tuotteita? Asiaan vaikuttaa muun muassa se mitä kierrätettäväksi materiaaliksi päätyy. Aiheesta keskustelemassa kierrätyskuidun myynnistä Lounais-Suomen jätehuollossa vastaava Anna Garton sekä kiertotalouden muotoiluyritys Niimaarin perustaja Enni Karikoski. Teknisten ongelmien vuoksi alun äänenlaatu on heikko.
6.10.2021 klo 12-13, Podcast 9 & 10 liittyen
Mukana mm:
Eero Jalava, Sitra
Anna Garton, Lounais-Suomen Jätehuolto
Enni Karikoski, Niimaar
Petra Ilonen, Ornamo
Satumaija Levon, Suomen Tekstiili ja Muoti
Finix
16.6.2021 klo 12-13, Podcast 6 liittyen
1. Kerro yrityksistä, jotka ovat vaihtaneet tuotteensa materiaalin kiertotalouden mukaiseksi?
2. Perheyritys on valmistanut vuosikymmeniä huonekaluja. Mistä kannattaa lähteä liikkeelle, kun halutaan vaihtaa neitseellisiä materiaaleja kierrätysmateriaaleihin?
3. Miten organisaatio saadaan toimimaan yhdessä kohti kiertotaloutta?
4. Mitkä ovat tuotekehitysprosessin pahimmat sudenkuopat kiertotalouteen siirtymisessä? Miten ne voitetaan?
5. Mitä kiertotalousprosessista kannattaa viestiä? Kenelle, milloin ja miten?
6. Parhaat vinkkisi yritykselle kiertotaloussiirtymän helpottamiseen ja innostumiseen?
Mukana mm:
Sinituote
Taina Nikula, Ympäristöministeriö
Paula Fontell, Ethica Finland
Sini-Marja Ant-Wuorinen, Perheyritysten liitto
Eeva Pohls, CICAT2025-hanke
Ilkka Hippinen ja Suvi Salmela, Motiva Oy
Arni Aromaa, Pentagon Design
Tim Forslund, Sitra
Finix-hanke
6.10.2021 klo 12-13, Podcast 9 & 10 liittyen
Mukana mm:
Eero Jalava, Sitra
Anna Garton, Lounais-Suomen Jätehuolto
Enni Karikoski, Niimaar
Petra Ilonen, Ornamo
Satumaija Levon, Suomen Tekstiili ja Muoti
Finix