Tekstiilien kiertotalous Suomessa
Tekstiilien kiertotalous Suomessa
Kuva esittää, mistä elementeistä tekstiilien kiertotalous Suomessa koostuu ja mitä tekstiilien kiertotalouden toteutuminen edellyttää. Kuva on tehty yhteistyössä Finix-hankkeen tutkijoiden Minna Halme, Olli Sahimaa ja Marja Rissanen kanssa.
Taustalla olevien ympyröiden teemat markkinoiden luonti ja viestintä, politiikka ja lainsäädöntö, rahoitus ja kuluttajakäyttäytyminen ovat kaikkiin toimintoihin taustalla vaikuttavia tekijöitä.
Keskellä soikiossa on kuvattu poikkileikkaavia toimintoja, jotka liittyvät kiinteästi jokaiseen arvoketjun osaan: tutkimus ja innovaatiot, tuote-, prosessi- ja liiketoiminnan suunnittelu, varastointi, tukitoimet, kuljetus, data ja tietoalustat.
Arvoketju:
Tekstiilimateriaalin käyttö lopputuotteessa
Tekstiilimateriaalia hyödynnetään eri teollisuuden aloilla erilaisissa tuotteissa, esimerkiksi vaatteissa, täytteissä, eristeissä ja komposiiteissa. Lisää käyttökohteita löydät verkkokirjan kohdasta 2.2. Kierrätetyn teksiilikuidun näkökulmasta teollisuudessa on potentiaalia uusille materiaali-innovaatioille ja käyttökohteille.
Myynti ja markkinointi
Erityisesti kierrätettyihin materiaaleihin liittyy myös vahvasti niiden markkinointi ja vastuullisuusviestintä.
Käyttö 1
Tarkoittaa tuotteen ensimmäistä käyttöä, jolloin tuote käytetään sen alkuperäisessä tarkoitetussa esimerkiksi paita paitana, verho verhona, eriste eristeenä.
Käyttö 2+
Tarkoittaa tuotteen siirtymistä seuraaville käyttäjille. Tuote käytetään edelleen samassa tarkoituksessa, johon se on valmistettu. Tätä tukevat esimerkiksi lainauspalvelut, kirpputori-palvelut ja vuokraamot. Käyttöiän pidentämistä edistävät esimerkiksi korjauspalvelut, pesupalvelut edistävät tuotteen pysymistä pidempään samassa tarkoituksessa. Tässä vaiheessa tuote kiertää parhaassa tapauksessa useita kierroksia ja useilla eri käyttäjillä.
Keräys
Kun tuote ei enää kelpaa samaan tarkoitukseen esimerkiksi rikkoutumisen tai kulumisen myötä, se kierrätetään. Kuluttajille ja yrityksille on tarjolla erilaisia tekstiilinkeräyksen mahdollisuuksia. Keräykseen kelpaa vain puhdas ja kuiva tekstiili. Likainen tekstiili menee hävikkiin ja poltetaan energiaksi.
Tunnistus ja lajittelu
Kun tekstiili on kerätty, se lajitellaan useimmiten käsin. Esilajitellun tekstiilin tarkempi raaka-ainekoostumus voidaan tunnistaa esimerkiksi lähi-infrapunateknologian avulla.
Käyttö 3+
Lajittelussa hyväkuntoiseksi todettu tekstiilistä kelpaa myyntiin vielä sellaisenaan. Hyväkuntoisesta materiaalista voidaan valmistaa myös uusia tuotteita, esimerkiksi käyttämällä verhoa tuolin verhoiluun tai tekemällä farkuista kasseja. Tässä vaiheessa kankaan olomuoto pysyy vielä kankaana, eli sitä ei esimerkiksi revitä kuiduiksi.
Käsittely kuiduksi
Käyttöön kelpaamaton tekstiili käsitellään uudeksi kuiduksi joko mekaanisesti repimällä tai kemiallisesti. Prosessista syntyy kierrätyskuitua, joka on laadukasta ja puhdasta.
Tekstiilimateriaalin valmistus
Parhaiten materiaalin arvon säilyttävä tapa käyttää kierrätettyä kuitua on tehdä siitä uudestaan lankaa ja kangasta. Suomessa on tällä hetkellä pienimuotoista villalangan valmistusta. Esimerkiksi eriste- ja täytemateriaalien osalta kuitu voidaan neulata. Käyttötarkoituksesta riippuen materiaaliin voidaan sekoittaa neitseellistä kuitua.
Kuidun käyttö sellaisenaan
Kuitua voi käyttää myös muissa tarkoituksissa sellaisenaan, esimerkiksi komposiiteissa. Tähän voi kuitenkin liittyä erilaisia kuidun käsittelytarpeita, kuten täytteiden pölynpoistoa, mikä vaatii tuotekehitystä ja mahdollistaa uutta liiketoimintaa.
Hävikki
Jokaisesta arvoketjun vaiheesta syntyy hävikkiä, joka voi olla esimerkiksi leikkuujätettä, likaista tekstiiliä ja myymättä jääneitä tuotteita. Kiertoon kelpaamaton tekstiili poltetaan energiaksi, mikä poistaa tekstiilin käytöstä. Kiertoon kelpaavaa tekstiiliä hyödynnetään uudelleen kierrossa, joko yrityksen omissa tuotteissa tai muissa tarkoituksissa.