Kiertotalouden liiketoimintaekosysteemillä tarkoitetaan verkostoa, jossa toimijat eri sektoreilta – niin yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot kuin julkiset toimijat – tekevät yhteistyötä yli toimialarajojen tarkoituksenaan luoda tuotteita ja palveluja, jotka täydentävät toisiaan ja mahdollistavat materiaalien arvon säilyttämisen yhteiskunnassa mahdollisimman pitkään. Tavoitteena voi myös olla uudenlaisen osaamisen ja tuotantoresurssien kehittäminen. Kiertotalouden edistämisen kannalta tällaiset ekosysteemit ovat keskeisiä, koska kiertotalouden mahdollistaminen edellyttää usein laajamittaista yhteistyötä sekä arvoketjun toimijoiden välillä että yli arvoketjujen. Teolliset symbioosit ovat esimerkki kiertotalouden liiketoimintaekosysteemistä. Kuuntele lisää teollisista symbiooseista täältä. Kiertotalouden ekosysteemeistä löydät lisätietoa esimerkiksi täältä.

Suomessa tekstiilien kiertotalouden ympärillä on tehty töitä pitkäjänteisesti, ja Suomi onkin tällä hetkellä yksi EU-tason edelläkävijämaita kiertotaloudessa. Tärkeitä palasia tekstiilien kiertotalousekosysteemissä ovat mm. Paimion poistotekstiilien jalostuslaitos, tekstiilien kuluttajat ja poistotekstiilien keräys, kierrätyskuidun hyödyntäjät sekä erilaiset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotahot, kuten VTT. 

Arvoketjusta kuitenkin puuttuu vielä palasia, jotta kierrätyskuidusta voitaisiin valmistaa Suomessa korkean jalostusarvon tuotteita, kuten vaatteita. Toistaiseksi Suomesta puuttuu esimerkiksi teollisen mittakaavan langanvalmistus. VTT:n tutkimusraportin mukaan Suomella on kuitenkin mahdollisuudet erityisesti biopohjaisiin materiaaleihin ja kiertotalouteen perustuvan tekstiiliteollisuuden vahvistamiseen. Tätä tukevat mm. suomalainen tieto-taito biopohjaisissa raaka-aineissa, älyteknologioissa sekä teollisessa tuotannossa. Tekstiilien kierrätysekossysteemin vahvistaminen vaatii yhteistyötä eri markkina-alueilla ja kierrätystekstiilien arvoketjujen laajentamista globaalisti.