Twitter-live 6: Kiertotalouden tuotesuunnittelu ja EU:n kestävä tuotepolitiikka

Twitter-live 6: Kiertotalouden tuotesuunnittelu ja EU:n kestävä tuotepolitiikka

Twitter-livessä nro. 6 keskusteltiin kiertotalouden tuotesuunnittelusta ja EU:n kestävästä tuotepolitiikasta. Koko keskustelun löydät Twitteristä @kuituus ja #poistotekstiilistätuotteeksi.

Osallistujat:

  • Eero Jalava, Sitra
  • Anna Garton, Lounais-Suomen Jätehuolto
  • Enni Karikoski, Niimaar
  • Petra Ilonen, Ornamo
  • Satumaija Levon, Suomen Tekstiili ja Muoti
  • Finix 

 

Yhteenveto koko keskustelusta

 

Kierrätyskuitujen kiertotalouden mukainen hyödyntäminen edellyttää niin kannustimia, lainsäädäntöä, laadukasta kierrätyskuitua, kuin saatavuutta, kysyntää ja kilpailukykyistä hintatasoakin. Myös tietoa kierrätyskuidun mahdollisuuksista tulisi lisätä. Keskeistä on tekstiilien keräämisen, lajittelun sekä kierrätyksen mahdollistava logistiikkaketju ja infra – parhaillaan tämä onkin työn alla Lounais-Suomen jätehuollon ja Resterin toimesta. Myös innovaatioilla on tärkeä rooli, ja nämä pitäisikin saada labroista massatuotantoon. Kierron jatkuvuus on myös huomioitava – kerran kierrätetty ei vielä ole kiertotaloutta.

 

Kiertotalouden edistämiseksi valmisteilla on EU:n kestävä tuotepolitiikka. Erityisesti tuotepolitiikan toivotaan ottavan kantaa tuotteiden läpinäkyvyyden lisäämiseen esim. digitaalisilla tuotepasseilla, suunnitellun hajoamisen estämiseen, kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen, julkisten hankintojen kestävyyskriteereihin sekä suunnittelijoiden kiertotalousosaamisen lisäämiseen. Lisäksi vähimmäislaadun määrittäminen ja esim. kertakäyttötuotteiden vähentäminen tai poistaminen nähtiin tärkeinä.

 

Kiertotalouden mukainen tuotesuunnittelu tarkoittaa tuotteiden pitkäikäisyyden, korjattavuuden, huollettavuuden sekä kierrätettävyyden huomioimista aina materiaalisuunnittelusta lähtien. Tämä vaatii innovointia, pitkäjänteistä suunnittelutyötä sekä mahdollisesti myös uusien materiaalien etsimistä ja testaamista. Tärkeää on ymmärtää koko tuotteen elinkaari, mutta myös ekosysteemi, jossa toimitaan. Haastavaa kiertotalouden mukaisessa tuotesuunnittelussa on materiaalien ja komponenttien pitkäikäisyyden, uudelleenkäytön ja kierrätettävyyden yhteensovittaminen tuotteen tai materiaalin käytettävyyden ja käyttäjäystävällisyyden kanssa. Lisäksi suunnittelijat tarvitsevat myös yritysjohdon tuen, ja elinkaariajattelu ja kiertotalous tulisi integroida koko yrityksen ydintoimintaa.

 

Suunnittelijoiden kiertotalousosaamisen varmistamiseksi tulisi lisätä suunnittelijoiden ymmärrystä tuotteen elinkaaren pidentämisestä – materiaalitietoutta, laadukasta muotoilua, ajatonta estetiikkaa sekä tuotteen käyttöön, huoltoon ja korjaukseen sitouttamista. Huollettavuus, korjattavuus, kierrätettävyys ja uudelleenkäyttö tulee osata huomioida jo suunnitteluvaiheessa ja täten kiertotalouden periaatteet tulisi integroida tuotesuunnittelun koulutusohjelmiin. Myös monialaisuutta sekä tuotteistamisen ja liiketalouden ymmärrystä tarvitaan.

 

Keskustelussa jaettiin myös onnistuneita esimerkkejä kiertotalouden mukaisista tuotteista sekä kiertotalouden mukaisen suunnittelun edelläkävijöitä – näet nämä alta kysymyskohtaisista tiivistelmistä (kysymykset 1. ja 6.)!

 

Tiivistelmät per kysymys

 

  1. Kerro onnistuneita esimerkkejä kiertotalouden mukaisista tuotteista! Mikä niistä tekee poikkeuksellisia?

 

Esille nostettiin useita esimerkkejä ja kantavina teemoina näissä olivat tuote-elinkaaren pidentäminen, korjauspalvelut, ekologiset ja kestävät materiaalit sekä kiertotalouden huomioiminen läpi tuotteen elinkaaren ja suunnitteluprosessin. Useampi käytti juurikin korjaus- ja huoltopalveluita hyvinä esimerkkeinä, kuten vaatehuoltotuotteita tarjoavaa Arkive Ateliéria. Lisäksi esimerkeiksi nostettiin mm. Kone Cranes, joka panostaa nostureidensa pitkäikäisyyteen, Pure Waste Textiles ja TAUKO Design, jotka hyödyntävät kierrätettyjä materiaaleja ja miettivät myös tuotteiden kierrätettävyyttä sekä Arela Stdios, jonka yritysfilosofiaan kuuluvat myös korjauspalvelut sekä omien käytettyjen tuotteiden takaisinkeräys ja jälleenmyynti. Myös tuotteiden monikäyttöisyys, kuten Niimaarin kierrätysjärjestelmät, ja upcycling, kuten Globe Hopen tuotteet, mainittiin. Materiaalivalinnoilla on iso merkitys ja myös tuotteen elinkaaren loppuratkaisu tulee olla mietittynä. FINIXissä kehitetty Shades of Green-työkalu auttaa myös tunnistamaan kestäviä vaatebrändejä.

 

2. EU:ssa on vireillä kestävä tuotepolitiikka-uudistus: mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät asiat, joihin sillä täytyy puuttua?

EU:n kestävän tuotepolitiikan toivottiin puuttuvan useisiin tuotteiden ja tuotesuunnittelun kestävyyttä edistäviin teemoihin. Näihin kuuluivat mm. tuotteiden läpinäkyvyyden lisääminen esim. digitaalisilla tuotepasseilla, suunnitellun hajoamisen estäminen, kierrätysmateriaalien hyödyntäminen, julkisten hankintojen kestävyyskriteerit sekä suunnittelijoiden kiertotalousosaamisen lisääminen. Kiertotalouden mukainen tuotesuunnittelu materiaalisuunnittelusta lähtien nähtiin keskeisenä, sisällyttäen tuotteiden pitkäikäisyys, korjattavuus, huollettavuus ja kierrätettävyys. Lisäksi vähimmäislaadun määrittäminen ja esim. kertakäyttötuotteiden vähentäminen tai poistaminen nähtiin tärkeinä. Myös kulutukseen on puututtava.

 

3. Mitä kierrätyskuitujen kiertotalouden mukainen hyödyntäminen edellyttää?

Kierrätyskuitujen kiertotalouden mukainen hyödyntäminen edellyttää niin kannustimia, lainsäädäntöä, laadukasta kierrätyskuitua, kuin saatavuutta, kysyntää ja kilpailukykyistä hintatasoakin. Myös tietoa kierrätyskuidun mahdollisuuksista tulisi lisätä. Keskeistä on tekstiilien keräämisen, lajittelun sekä kierrätyksen mahdollistava logistiikkaketju ja infra – parhaillaan tämä onkin työn alla Lounais-Suomen jätehuollon ja Resterin toimesta. Myös innovaatioilla on tärkeä rooli, ja nämä pitäisikin saada labroista massatuotantoon nopean, globaalin ja suuren vaikutuksen aikaansaamiseksi. Kierron jatkuvuus on myös huomioitava – kerran kierrätetty ei vielä ole kiertotaloutta.

 

4. Mikä kiertotalouden mukaisessa tuotesuunnittelussa on haastavinta? Miksi?

Kiertotalouden mukainen tuotesuunnittelu vaatii innovointia, pitkäjänteistä suunnittelutyötä sekä mahdollisesti myös uusien materiaalien etsimistä ja testaamista. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon koko arvoketju ja pohtia, miten tuote käyttäytyy missäkin vaiheessa. Tulee ymmärtää koko tuotteen elinkaari, mutta myös ekosysteemi, jossa toimitaan. Kiertotalouden mukaisessa tuotesuunnittelussa tulee sovittaa yhteen niin materiaalien ja komponenttien pitkäikäisyys, uudelleenkäyttö ja kierrätettävyys tuotteen tai materiaalin käytettävyyden ja käyttäjäystävällisyyden kanssa. Elinkaariajattelu tulisi jalkauttaa koko yrityksen ydintoiminnaksi ja suunnittelijat tarvitsevat johdon tuen.

 

5. Millaisia uusia valmiuksia suunnittelijalta vaaditaan kiertotalouden mukaisessa suunnittelussa? Millaista koulutusta tarvitaan?

Tarvitaan ymmärrystä tuotteen elinkaaren pidentämisestä – materiaalitietoutta, laadukasta muotoilua, ajatonta estetiikkaa sekä tuotteen käyttöön, huoltoon ja korjaukseen sitouttamista. Lisäksi tarvitaan osaamista mm. markkinatarpeen täyttämisestä, hinnoittelusta ja taloudellisista raameista, raaka-aineen saatavuudesta ja toimitusketjuista, hinta-laatu-suhteesta, käytön sekä tuotteen seuraavan kierron vaatimuksista. Huollettavuus, korjattavuus, kierrätettävyys ja uudelleenkäyttö tulee osata huomioida jo suunnitteluvaiheessa ja täten kiertotalouden periaatteet tulisi integroida tuotesuunnittelun koulutusohjelmiin. Myös monialaisuutta tarvitaan, sekä ymmärrystä koko tuotteen arvoketjusta ja kiertotaloutta edistävistä prosesseista. Lisäksi tarvitaan tuotteistamisen ja liiketalouden ymmärrystä ja osaamista esimerkiksi tuotteiden ja palveluiden yhdistämisestä. Myös tutkimusta tulisi saada yritysten käyttöön laajemmin.

 

6. Ilmianna muotoilijoita ja suunnittelijoita, jotka ovat kiertotalouden mukaisen tuotesuunnittelun edelläkävijöitä?

Keskusteluun vastattuja muotoilijoita ja suunnittelijoita: Arni Aromaa (Pentagon Design), Annariina Ruokamo (LAB-ammattikorkeakoulu), Enni Karikoski (Niimaar), Mila Moisio (TAUKO Design), Kaisa Rissanen (TAUKO Design), Anniina Nurmi, Andreu Carulla, Harri Koskinen, Marie-Louise Hellgren, Globe Hope ja Seija Lukkala, Eva Karlsson (Houdini Sportswear), Linda Bergroth, Melissa Kanerva, Outi Korpilaakso (LOVIA), Sirena Nieminen