Twitter-live 1: Miksi kannattaa innostua kierrätetystä tekstiilikuidusta?

Kuituuden Poistotekstiilistä tuotteesta -podcastien ensimmäisestä teemasta keskustelua jatkettiin Twitter-liven muodossa. Keskustelun voit lukea kokonaisuudessaan Twitteristä @kuituus ja #poistotekstiilistätuotteeksi!

Osallistujat:

• Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen
• Europarlamentaarikko Henna Virkkunen
• Suomen Tekstiili & Muoti ry:n asiantuntija Satumaija Mäki
• Perheyritysten liiton asiantuntija Mikko Pellinen
• tutkijatohtori Olli Sahimaa Aalto-yliopistosta
• kiertotalousasiantuntija Sarianne Tikkanen Ympäristöministeriöstä
• tekstiilien kiertotaloushanke Finixin edustajat
• Myös Sitran asiantuntija Riku Sinervo otti osaa keskusteluun 

Yhteenveto keskustelusta

Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että tekstiilialan muutospotentiaali on valtava ja Suomella on erinomaiset edellytykset toimia alan suunnannäyttäjänä. Muutokselle on myöskin tarvetta: EU:ssa kansalaiset kuluttavat tekstiileissä noin 1.3 tonnia raaka-aineita ja yli 100 kuutiota vettä vuosittain. Tekstiilit ovat EU:ssa 4. suurin luonnonvarojen käyttäjä ja 5. suurin hiilidioksidipäästöjen lähde (Textiles in Europes’s circular economy). Suomessa tekstiilien erilliskeräys alkaa kaksi vuotta etunojassa EU:n laajuiseen velvoitteeseen nähden, mikä luo Suomelle mahdollista kilpailuetua. Suomessa on myös jo vahva kiertotalouden tekstiiliekosysteemi, sekä kuluttajien tuki kierrätettyjen raaka-aineiden hyödyntämiselle. Valmiuksia on myös lähialueen maiden poistotekstiilien käsittelyyn.  

Muutoksessa keskeisiä tekijöitä on kuitenkin paljon – tarvitaan innovaatioita, rahoitusta, kestäviä julkisia hankintoja sekä muutoksia asenteissa ja toimintamalleissa. Kierrätettävyys tulisi ottaa huomioon jo tuotesuunnittelussa, minkä lisäksi myös kulutustottumusten tulisi muuttua kestävämmiksi. Lisäksi kiertotalouden ”business casen” luominen ei ole aina helppoa, eikä pelkkä poistotekstiilien keräys riitä kokonaisvaltaiseen muutokseen, vaan kierrätyskuidulle tarvitaan myös hyödyntämiskohteita.  

Kysyntää kierrätyskuidulle uskotaan löytyvän. Asiakkaat odottavat yrityksiltä kierrätyksen hyödyntämistä ja tällaisten vaatimusten odotetaan tulevaisuudessa vain vahvistuvan. Lisäksi korkealaatuisuus, tasalaatuisuus, riittävät volyymit ja turvallisuus ovat tärkeitä kriteereitä eettisyyden, ekologisuuden, jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden ohella. Monet haluavat kuluttaa vastuullisesti, ja kiinnostusta kiertotalouteen on, vaikkakin näiden ratkaisujen tulisi olla helppoja ja vastata todelliseen tarpeeseen (Vuonna 2015 toteutettu L&T:n ja palvelumuotoilutoimisto Palmun tutkimus). Yksi esimerkki tällaisista ratkaisuista onkin EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelmaan sisältyvä tuotepassi, joka auttaisi kierrätyksessä sekä antaisi yrityksille ja kuluttajille tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista kattaen koko tuotantoketjun. 

Myös regulaation rooli on tärkeä. Valmisteilla oleva EU:n strategia kestäville tekstiileille nähdäänkin tärkeänä askeleena koko tekstiilien arvoketjun muuttamiseksi kestäväksi ja kiertotalouteen perustuvaksi EU-tasolla. Strategian tarkoituksena on tarkastella tekstiilialaa sen koko laajuudelta ottaen huomioon niin tekstiilien tuotannon, kulutuksen, uudelleenkäytön kuin kierrätyksen. Tavoitteena on edistää siirtymistä kohti kestävää tekstiilialaa ja mm. parantaa materiaalitehokkuutta merkittävästi. Lisäksi strategialla vahvistetaan alan kilpailukykyä ja innovointia sekä edistetään tekstiilien uudelleenkäyttömarkkinaa. Muutoksessa ovat avainasemassa useat eri teollisuudenalat koko arvoketjun pituudelta – niin sivuvirtojen ja kierrätysmateriaalien hyödyntäjät kuin valmistajat. Tekstiilialan toimijoiden lisäksi myös ylikulutukseen on puututtava – pikamuodin tulisi vaihtua kestävään ja vastuulliseen kulutukseen.  

Keskustelijat toivoivat, että vuonna 2030 tekstiilien kiertotalous ja kierrätyskuidun käyttö olisivat jo arkipäivää. Kierrätettyjen materiaalien käyttö on paitsi mahdollisuus, myös ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen hupenemisen kirittämä välttämättömyys. Kierrätysmateriaalien käytön mahdollisuuksia ovat niin kilpailuedun saavuttaminen, brändiarvon kasvattaminen, uudet liiketoimintamahdollisuudet kuin operatiivisten riskien pienentäminen. Yritysten tulisi tarkastella arvonluontia pelkästään taloudellista arvoa laajemmin sisällyttämällä siihen myös sosiaalinen ja ympäristöllinen ulottuvuus. 

Tiivistelmät per kysymys 

1. Miten tekstiilikuidut kiertävät vuonna 2030? Sirpa Pietikäinen, Europarlamentaarikko; Henna Virkkunen, Europarlamentaarikko; Satumaija Mäki; Suomen Tekstiili & Muoti ry; Mikko Pellinen, Perheyritysten liitto; Olli Sahimaa, tutkijatohtori Aalto yliopisto, kiertotalous; Sarianne Tikkanen, senior specialist on circular economy, kiertotalouden erikoisasiantuntija, Ympäristöministeriö; (Finix, sustainable textile systems: co-creating resource-wise business for Finland in global textile networks) 

Keskustelijat olivat yhtä mieltä, että vuonna 2030 tekstiilit toivottavasti kiertävät jo paljon nykyistä paremmin ja nopeammin. Alan muutospotentiaali on valtava, ja Suomella edellytykset toimia sen suunnannäyttäjänä. Keskustelussa nousivat esille niin innovaatioiden, kestävien julkisten hankintojen, kuin asenteiden ja toimintamallien muutoksen tärkeys – rahoitusta unohtamatta. Jotta kierrätyskuidut olisivat vuonna 2030 arkipäivää, tulee kierrätettävyys olla ohjenuorana jo tuotesuunnittelussa. Kierrätyskuidun markkinoita voisi vauhdittaa julkisilla hankinnoilla, ja myös regulaatiota tarvitaan kiertotalouden edistämiseksi – tähän tulossa onkin EU Strategy for Sustainable Textiles.  Myös datanhallinta tekstiilien elinkaaresta nostettiin kriittiseksi tekijäksi tekstiilien kiertotalouden mahdollistamiseksi ja eri materiaalivirtojen erottelemiseksi. Tekstiilikuitujen kierto on kokonaisuus, jossa kestävästi tuotettujen kuitujen lisäksi tekstiilien käyttöiän tulisi pidentyä ja kulutustottumusten muuttua. 

2. Mitä mahdollisuuksia näet tekstiilien erilliskeräyksessä? Miten merkittävän muutoksen edessä olemme? (edellisten lisäksi keskustelemassa Riku Sinervo, asiantuntija, Sitra; Myös Finix mukana tässä) 

Muutos ja sen potentiaali Suomelle nähdään merkittävänä. Suomessa erilliskeräys alkaa 2 vuotta etunojassa EU:n laajuiseen velvoitteeseen nähden, ja tämä on mahdollisesti kilpailuetu myös Suomelle. Suomessa on myös valmiudet tarjota poistotekstiilien käsittelyyn ratkaisuja lähialueen maille. Erilliskeräys mahdollistaa teollisen mittakaavan keräyksen, lajittelun ja korkealaatuisen kierrätysmateriaalin tuottamisen ja hyödyntämisen, mutta siihen liittyy myös haasteita. Kiertotalouden ”business casen” luominen ei aina ole helppoa, eikä pelkkä keräys riitä kokonaisvaltaiseen muutokseen – myös hyödyntämiskohteita kierrätyskuidulle tarvitaan. Suomessa on kuitenkin vahva kiertotalouden tekstiiliekosysteemi ja myös kuluttajat kannattavat kierrätettyjen raaka-aineiden hyödyntämistä, joten kysyntää uskotaan löytyvän. Lajittelukapasiteettia on lisättävä ja uusille teknologioille on tarvetta poistotekstiilien jalostamiseksi. Myös tuotekehityksessä ja -suunnittelussa on otettava jatkossa huomioon uudelleenkäytettävyys ja kierrätettävyys. 

3. Mikä on EU:n tekstiilistrategia? Miten siinä tulisi huomioida eri teollisuudenaloja? 

EU Strategy for Sustainable Textiles nähdään tärkeänä askeleena koko tekstiilien arvoketjun muuttamiseksi kestäväksi ja kiertotalouteen perustuvaksi EU:n tuotannossa ja sisämarkkinoilla. Muutokselle on myöskin tarvetta: Sarianne Tikkanen referoi Textiles in Europes’s circular economy -julkaisua, jonka mukaan EU:ssa kansalaiset kuluttavat tekstiileissä noin 1.3 tonnia raaka-aineita ja yli 100 kuutiota vettä vuosittain. Tekstiilit ovat EU:ssa 4. suurin luonnonvarojen käyttäjä ja 5. suurin hiilidioksidipäästöjen lähde. Strategian tarkoituksena onkin tarkastella tekstiilialaa sen koko laajuudelta – ottaen huomioon niin tekstiilien tuotannon, kulutuksen, uudelleen käytön kuin kierrätyksen. Tavoitteena on edistää siirtymistä kohti kestävää tekstiilialaa ja mm. parantaa materiaalitehokkuutta merkittävästi. Lisäksi strategialla vahvistetaan alan kilpailukykyä ja innovointia sekä edistetään tekstiilien uudelleenkäyttömarkkinaa. Muutoksessa ovat avainasemassa useat eri teollisuudenalat koko arvoketjun pituudelta – niin sivuvirtojen ja kierrätysmateriaalien hyödyntäjät kuin valmistajat. Sarianne Tikkanen ja Sirpa Pietikäinen näkevät tärkeänä, että elvytyspaketista ohjattaisiin tukea vihreään siirtymään myös tekstiilialalla. Henna Virkkunen ehdottaa myös sujuvampaa prosessia kuitujen rekisteröimiseksi EU:ssa, jotta uudet, innovatiiviset kuidut pääsisivät nopeammin markkinoille. Tekstiilialan toimijoiden lisäksi myös ylikulutukseen on puututtava – pikamuodin tulisi vaihtua kestävään ja vastuulliseen kulutukseen. 

4. Millaisia kokemuksia yrityksissä neitseellisiin ja tuontimateriaaleihin liittyvistä riskeistä viimeisen vuoden aikana? 

Keskusteluun ei noussut vielä kokemuksia yrityksiltä, mutta Satumaija Mäki nosti esille tekstiilialan yleisenä haasteena globaalit ja pirstaloituneet valmistusketjut. Tärkeää olisikin kehittää ratkaisuja tulevaisuudessa myös raaka-aineiden jäljitettävyyteen ja läpinäkyvyyteen. Tässä digitaalisten ratkaisujen tärkeys korostuu – yksi tällainen onkin EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelmaan sisältyvä digitaalinen tuotepassi, joka auttaisi kierrätyksessä sekä antaisi yrityksille ja kuluttajille tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista kattaen koko tuotantoketjun. Tämä mahdollistaisi tiedonkulun tuotteen raaka-aineesta myös loppukäyttäjälle. 

5. Millaisia odotuksia asiakkailla tai työntekijöillä on kierrätettyjen materiaalien käytön suhteen? 

Asiakkaat odottavat yrityksiltä kierrätyksen hyödyntämistä, kun se on mahdollista – Mikko Pellisen mukaan asiakkaat myös valitsevat ennemmin kierrätetyistä materiaaleista valmistetun tuotteen kuin saman neitseellisistä materiaaleista valmistetun. Tällaisten vaatimusten voi myös olettaa vahvistuvan jatkossa. Lisäksi korkealaatuisuus, tasalaatuisuus, riittävät volyymit ja turvallisuus ovat tärkeitä kriteereitä eettisyyden, ekologisuuden, jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden ohella. Monet haluavat kuluttaa vastuullisesti, ja digitaalinen tuotepassi tulee helpottamaan tätä sisältämällä mm. tiedot vaatteen alkuperästä ja kierrätettävyydestä. Vuonna 2015 toteutetun L&T:n ja palvelumuotoilutoimisto Palmun tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat kiinnostuneita kiertotalouteen osallistumisesta, mutta ratkaisujen tulisi olla helppoja ja vastata todelliseen tarpeeseen.  

6. Onko yritysten pakko siirtyä kierrätettyjen materiaalien käyttöön? Miksi?  

Keskustelijat olivat suurimmaksi osaksi sitä mieltä, että kyseessä on enemminkin mahdollisuus, joka ehdottomasti kannattaa hyödyntää vaikkakin ilmastonmuutos ja luonnonvarojen hupeneminen tekevät siitä myös välttämättömyyden. Kierrätysmateriaalien käyttö on osa muutosta kohti kestävämpää, ja tässä kannattavaa onkin toimia aikaisin kilpailuedun saavuttamiseksi. Kierrätettyjen materiaalien käyttö tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia niin brändiarvon, uusien liiketoimintamahdollisuuksien kuin operatiivisten riskien pienentämisen kannalta. Lisäksi kuluttajat ja julkiset hankinnat voivat vaatia kierrätysmateriaaleja kestävien ja vastuullisten valintojen vauhdittamiseksi. Olli Sahimaa peräänkuuluttaakin yritysten tarvetta uudelleenmiettiä arvonluontia pelkästään taloudellista arvonluontia laajemmin sisällyttämällä siihen myös sosiaalinen ja ympäristöllinen arvonluonti.