06 loka Podcast 9: EU:n kestävä tuotepolitiikka ohjaa kiertotalouden mukaiseen liiketoimintaan
Kiertotalouden vauhdittamisessa EU-tason toimenpiteillä on merkittävä vaikutus. Sitran asiantuntija Eero Jalava näkeekin, että EU:n kiertotalouslainsäädännöllä on mahdollista tehdä kiertotaloudesta valtavirtaa. Kattona kiertotaloutta edistäville toimenpiteille toimii EU:n Green Deal eli vihreän kehityksen ohjelma, jonka avulla EU pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä huomioiden samalla kilpailukykyisen talouden ja digitaalisuuden.
“Tämä on tällainen kaksoissiirtymä, missä samalla pyritään elämään harmoniassa luonnon kanssa ja vahvistamaan taloutta”, Jalava tarkentaa.
Vihreän kehityksen ohjelman alla on erilaisia toimenpidekokonaisuuksia. Yksi näistä on EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, johon sisältyy 35 lainsäädäntöaloitetta – muun muassa kestävän tuotepolitiikan osalta.
Kestävä tuotepolitiikka perustuu ajatukseen, että tuotesuunnittelu on kaiken keskiössä. Komission arvion mukaan 80 prosenttia tuotteiden ympäristöjalanjäljestä määritellään tuotesuunnitteluvaiheessa. Siksi on tärkeää puuttua juuri tuotesuunnitteluun ja edellyttää tuotteilta pitkäikäisyyttä, korjattavuutta, päivitettävyyttä sekä lopulta kierrätettävyyttä. Tämän myötä tietyille tuoteryhmille – kuten tekstiileille – pyritään asettamaan kestävyysperiaatteita, esimerkiksi tuotteiden elinkaaren pidentämiseksi.
Lisäksi tuotepolitiikalla on tarkoitus tuoda tuotteisiin digitaaliset tuotepassit, jotka mm. kertoisivat tuotteiden ympäristövaikutuksista läpi niiden tuotantoketjun, sekä nostaa kierrätysmateriaalien osuutta tuotteissa. Myös esimerkiksi julkisiin hankintoihin on mahdollisesti tulossa vähimmäiskriteerejä ja kestävyystavoitteita.
Kestävän tuotepolitiikan kriteereihin vastaaminen vaatii suunnittelijoilta kiertotalous- ja kestävän kehityksen osaamista. Tärkeää on miettiä koko tuotteen elinkaarta ja käytettäviä materiaaleja.
“Käytännössä kaiken pitäisi alkaa materiaalisuunnittelusta. Minkälaisia ne materiaalit ovat, sisältyykö siihen jotain haitallisia aineita, miten se tuote kootaan tai vastaavaa, mitä se sisältää. Sitten se, että miten eri vaiheissa sitä tuotteen tai materiaalin elinikää voidaan pidentää tietyillä toimenpiteillä, myös mahdollistaa sen, että siitä voi tulla yritystoimintaa”, Jalava kertoo.
Yritysten kannalta olisikin kestävän tuotepolitiikan perusperiaatteet hyvä tuntea. Kestävän tuotepolitiikan lainsäädäntöaloite on vielä syksyn komissiolla valmistelussa, minkä jälkeen aloitetta odotetaan julkistettavaksi joulukuun puolivälissä. Tästä aloite etenee käsiteltäväksi jäsenmaiden neuvostoon, ympäristöneuvostoon ja Euroopan parlamenttiin. Jalava kertoo prosessin kestoksi yleensä noin kaksi vuotta.
Kestävän tuotepolitiikan lisäksi EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma kannustaa myös hyödyntämään kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja, kuten tuote palveluna -mallia.
“Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että ihmiset eivät osta vaan liisaavat, vuokraavat vaatteen, tietyn tuotteen eikä välttämättä se omistus nimenomaan tule sitten tälle kuluttajalle itselleen, vaan se omistus säilyy tällä firmalla, jolla on sitten kannustin pitää se tuote mahdollisimman pitkään ehjänä, korjata, huoltaa, päivittää sitä.”
Jalava haluaa kuitenkin muistuttaa, että vaikka kiertotalouden liiketoimintamallit – esimerkiksi tuote-elinkaaren pidentäminen tai tuote palveluna – eivät ole vielä valtavirtaa, on meillä Suomessa jo äärimmäisen paljon hyviä esimerkkejä näistä. Esimerkkejä tällaisista voi kurkata vaikkapa Sitran Kiertotalouden kiinnostavimmat -listalta ja pohtia näiden perusteella, mihin suuntaan eri toimialat ovat liikkumassa.
“Se on ehkä itseä auttanut hahmottamaan huomattavan paljon, että ei välttämättä puhuta mistään tällaisesta, että ‘on toiveissa, että kehitys liikkuu jotain kohti’, vaan että meillä on jo aidosti hienoja yritysesimerkkejä, jotka jo nyt toteuttavat näitä – vaikka meillä ei ole vielä esimerkiksi kestävää tuotepolitiikkaa voimassa”, Jalava kiteyttää.