Podcast 8: EU:n tekstiilistrategialla vauhtia tekstiilien kiertotalouteen

Podcast 8: EU:n tekstiilistrategialla vauhtia tekstiilien kiertotalouteen

EU-tason säädöksillä on merkittävä rooli tekstiilien kiertotalouden edistämisessä. Parhaillaan odotetaankin EU:n komissiolta julkaistavaksi tekstiilistrategia, joka osaltaan ajaisi tekstiilijätteen vähentämiseen, kierrättämiseen sekä uusiokäyttöön. Tämä on yksi palanen paitsi EU:n tavoitteita olla ilmastoneutraali talousalue vuoteen 2050 mennessä, myös EU-alueen omavaraisuuden vahvistamista. 

“Oikeastaan tähän on havahduttu juuri sen vuoksi, kun ollaan huomattu, kuinka valtavan riippuvainen Euroopan unioni on erinäisistä tuontiraaka-aineista ja kuinka paljon tuhlaamme raaka-aineita. Me haluamme tietyllä tavalla vahvistaa tätä meillä olevaa omavaraisuutta nimenomaan sitä kautta, ettemme heittäisi mitään pois. Toivoisimme, että tulevaisuudessa ei tulisi enää jätettä Euroopan unionissa lainkaan, vaan voisimme kierrättää uudelleen ja uudelleen tätä samaa materiaalia. Sillä olisi luonnollisesti todella suuri vaikutus sekä talouden, että ympäristön näkökulmasta”, europarlamentaarikko Henna Virkkunen avaa EU:n kiertotaloustavoitteiden taustoja. 

Jotta tekstiilien kiertotalous toteutuisi, vaaditaan vielä paljon työtä niin tutkimuksen kuin tuotekehityksenkin saralla. Myös yhteistyötä ja tiedonjakoa yli toimialarajojen tarvitaan – tekstiiliteollisuus voisi oppia esimerkiksi elektroniikkateollisuudesta eri tuotteiden ja osien kierrätettävyydestä sekä päivitettävyydestä. Tärkeä kehittämisen paikka on tekstiili- ja vaatesektorilla myös yritystoiminnan mallissa. Kiertotalous tulisi ottaa huomioon koko liiketoiminnassa ja sen myötä valmistaa tuotteita, jotka ovat parempilaatuisia, kestävät pidempään, joilla olisi mahdollisesti useampia käyttäjiä elinkaarensa aikana, ja jotka lopulta olisivat myös kierrätettävissä. 

Kiertotalous tuo mukanaan myös mahdollisuuksia. Esimerkkejä innovatiivisista tekstiilien kiertotalousyrityksistä löytyykin Suomesta jo useita, ja kiertotalousstrategioita edistetään paitsi kansallisella tasolla myös yrityksissä. Myös nimenomaan tekstiilijätteen hyödyntämisessä on valtavasti potentiaalia – maailmanlaajuisesti vasta noin yksi prosentti tekstiileistä kierrätetään.

“Mielestäni on hienoa se, että tekstiiliteollisuuden kestävyyteen on viime vuosina toden teolla herätty Euroopan tasolla ja myöskin Suomessa”, Virkkunen kertoo.

“Ja lisäksi se, että kuluttajat ovat entistä enemmän kiinnostuneita siitä, millä tavalla tekstiilit on tuotettu ja ovat huolestuneita ympäristön tilasta ja miettivät sitä, kuinka he voisivat vaikuttaa siihen, että toimittaisiin kestävämmin.”

Vaatteiden ja muiden tekstiilituotteiden uusiokäyttöä ja kierrätettävyyttä voitaisiin edistää esimerkiksi vaatimalla tuottajilta tarkempia tuotemerkintöjä, tiukempia laatukriteereitä tai kierrätettyjen materiaalien käyttöä. Tulevan tekstiilistrategian sisältöä ei vielä tiedetä, mutta esimerkiksi muovien kiertotalouden vauhdittamiseksi käyttöön ollaan otettu myös rajuja otteita kieltämällä tiettyjen kertakäyttömuovien myynti EU:n alueella kokonaan. Tekstiilien osalta keskiössä tulevat todennäköisesti olemaan ainakin jäljitettävyys, informaation lisääminen ja tuotekehitys.

Aalto-yliopiston professori Niinimäki näkee kiertotalousmuutoksen kannalta tärkeänä, että myös materiaalien arvostus muuttuu.

“Tietyllä tavalla meidän tulisi miettiä uudelleen koko tämä teollinen toiminta ja antaa materiaalille arvoa toisella tavalla. Tähän saakka olemme eläneet aikaa, jossa tuotteet ja materiaalit ovat hyvin halpoja – olemme vähän menettäneet arvostusta materiaalia ja tuotteita kohtaan. Se arvostus pitäisi saada takaisin ja kiertotalous on se muutos, jota kohti olemme menossa. Meidän täytyy tehdä laaja-alaisesti yhteistyötä, jotta siitä tulee totta”, Niinimäki pohtii.