23 syys Twitter-live 3: Tekstiilien kiertotalouden ekosysteemit
Poistotekstiilistä tuotteeksi -podcastin viidennen jakson jälkeen Twitter-livessä keskusteltiin kiertotalouden ekosysteemeistä. Kaikki osallistujat sekä keskustelun kokonaisuudessaan näet Twitteristä @kuituus ja #poistotekstiilistätuotteeksi!
Osallistujat
- Noora Alhainen, Pure Waste
- Anna Härri, Junior Researcher at LUT University
- Jukka-Pekka Ovaska, Aalto yliopisto, Finix
- Ali Harlin, VTT
- Riku Sinervo, Asiantuntija, Sitra
- Marika Määttä, Combient Pure
- Minna Nurmisalo, Basic Fashion
- Saara-Sofia Sirén, kansanedustaja
- Atte Harjanne, kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
- Moona Kansanen, Piece of Jeans
- Elina Saarinen, Uusiouutiset-lehti
- Marika Ollaranta, Business Finland
- Miia Jylhä, Lounais-Suomen Jätehuolto
Yhteenveto koko livestä
Kiertotalousekosysteemi voidaan määritellä useiden eri toimijoiden muodostamana verkostomaisena kokonaisuutena, jossa monitaustaiset organisaatiot täydentävät toisiaan ja jonka keskiössä on kiertotalouden edistäminen. Toiminnan ytimessä on materiaalien arvon säilyttäminen sekä kasvattaminen kierrossa. Tärkeää kiertotalouden kannalta on myös raaka-aineiden käytön vähentäminen, kiertojen sulkeminen ja mahdollisesti uuden arvon sekä innovaatioiden luominen.
Kiertotalousekosysteemi tarvitsee toimiakseen yhteistyötä ja kumppanuuksia. Toimivan ekosysteemin ytimessä onkin toimijoiden keskinäinen luottamus ja yhteinen päämäärä. Ekosysteemin tulisi luoda lisäarvoa jokaiselle osapuolelle, minkä lisäksi se vaatii avoimuutta, tiedonjakoa sekä onnistunutta viestintää. Myös teknologia voi olla keskeisessä osassa kiertotalouden mahdollistamisessa käytännössä. Kiertotalousekosysteemin puolueettomana fasilitoijana voisi toimia esimerkiksi jokin kiertotaloushanke – kuten Finix – tai jokin julkinen organisaatio, kuten Sitra tai SYKE.
Erilaiset hankkeet ovatkin oiva tapa kiertotalousekosysteemien luomiseen, sillä niissä yhteistyötä rakennetaan laajasti ja tavoitteellisesti. Isot toimijat ja hankkeet myös luovat näkyvyyttä ja vakuuttavuutta, ja mahdollistavat eri toimijoiden tuomisen yhteisen pöydän ääreen. Erilaiset käytännön kokeilut ovat myös parhaita liiketoimintamallien ja innovaatioiden kehittämiseen. Toimivan ekosysteemin taustalle vaaditaan kuitenkin niin rahoitusta, tutkimustietoa kuin lainsäädännön tukeakin, joilla toimijoita ohjataan vastuulliseen ja ympäristöystävällisempään toimintaan. Myös kuluttajien rooli on tärkeä pikamuotiin perustuvien liiketoimintamallien ja kulutustottumusten muuttamisessa. Kuntien ja päättäjien roolina on kiertotalousekosysteemin esteiden poistaminen, sitä edistävien päätösten tekeminen sekä eri toimijoiden ja kuluttajien tiedottaminen. Tekstiilien kiertotalousekosysteemin kannalta tärkeää on myös tekstiilivirtojen riittävä volyymi, esimerkiksi tuomalla tekstiiliä muista Itämeren maista. Myös arvoketju vaatii investointeja, kuten paikallista kehräämöä, langanvalmistusta ja uusiotuoteinnovaatioita.
Kiertotalousekosysteemin hyödyt ovat moninaiset. Se voi mahdollistaa niin edelläkävijyyden, brändi-imagon vahvistamisen, uuden oppimisen kuin innovaatiot. Ekosysteemeissä olennaista on niin osaamisen, resurssien kuin verkostojenkin jakaminen, ja näiden myötä myös toimintoja on mahdollista tehosta. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa voi tuoda myös näkyvyyttä ja avata mahdollisuuksia, jotka eivät yksittäiselle toimijalle ole saatavilla, kuten uusia liiketoimintamalleja, rahoitusmahdollisuuksia ja markkinoita. Niiden kautta pystytään myös vastaamaan niin kuluttajien kuin lainsäädännön vastuullisuusvaatimuksiinkin.
Tekstiilien kiertotalousekosysteemistä kiinnostuneen yrityksen kannattaakin rohkeasti hankkia tietoa ja verkostoitua muihin toimijoihin niin Suomessa kuin ulkomailla ja osallistua erilaisiin vuoropuheluihin ja ideointiin. Omia prosesseja on hyvä tarkastella avoimesti ja arvioida, mitä niissä voisi lähteä muuttamaan. Oman tarpeen, motivaation sekä tavoitteen kirkastaminen on tärkeää, mutta myös ennakkoluuloton asenne kannattaa – oma paikka ekosysteemissä saattaa löytyä yllättävästäkin kulmasta.
Tiivistelmät per kysymys
1. Mikä on mielestäsi kiertotalousekosysteemi?
Vastauksissa korostui useiden eri toimijoiden muodostama verkostomainen kokonaisuus, jossa monitaustaiset organisaatiot täydentävät toisiaan ja jonka keskiössä on kiertotalouden edistäminen ja materiaalien arvon säilyttäminen ja kasvattaminen kierrossa. Tärkeää kiertotalouden kannalta on myös raaka-aineiden käytön vähentäminen, kiertojen sulkeminen ja mahdollisesti uuden arvon sekä innovaatioiden luominen. Kiertotalousekosysteemi tarvitsee toimiakseen yhteistyötä ja kumppanuuksia.
2. Nimeä hyvin toimivia tekstiilien kiertotalouden ekosysteemejä Suomessa ja muualla. Mitä niistä voi oppia?
Keskeisiä hankkeita ja ekosysteemejä, joita nostettiin esille olivat mm. Telaketju-hanke, VTT, Lounais-Suomen Jätehuolto, Turku AMK, Rester, Pure Waste, Tekstiili & Muoti ry, Finix sekä Infinited Fiber ja Spinnova. Myös tulevan poistotekstiilin puolelta Lindström Group ja Sokos Hotels nähtiin osana ekosysteemiä. Verkostoista mainittiin myös Topinpuisto ja CircHubs sekä Business Tampere. Kansainvälisiä verkostoja: Loop Ventures; pienet yritykset yhteistyössä suurien kanssa, SipTex-hanke Ruotsista, joka yhdisti monia toimijoita, mm. Pure Wasten Suomesta, sekä Project Cotton, jossa Infinited Fiber ja Kuituus mukana. Oppeja ei niinkään tuotu esille, mutta yhteistyön voimaa korostettiin.
3. Kuvaile toimivan ekosysteemin tärkeimpiä edellytyksiä. Miten ne voi käytännössä toteuttaa?
Toimivassa ekosysteemin ytimessä on toimijoiden keskinäinen luottamus ja yhteinen päämäärä. Ekosysteemin tulisi luoda lisäarvoa jokaiselle osapuolelle, ja vaatii avoimuutta ja tiedonjakoa – tarvittaessa myös sopivaa teknologiaa ekosysteemin mahdollistamiseksi. Toimijoiden tulisi luoda toisiaan täydentäviä tuotteita ja palveluita, jolloin kaikkien tulisi hyötyä osallisuudesta. Tarvitaan myös onnistunutta viestintää ja fasilitointia. Puolueettomaksi fasilitoijaksi voisi sopia esim. erilaiset kiertotaloushankkeet, kuten Finix, Canemure, Kuituus tai muut organisaatiot, esim. Turku AMK, Sitra, Motiva, SYKE.
4. Miten ekosysteemissä toimiminen edistää yrityksen liiketoimintaa?
Ekosysteemeissä nähtiin useita hyötyjä. Se nähtiin mahdollisuutena edelläkävijyyteen ja brändi-imagon vahvistumiseen, uuden oppimiseen, kehittämiseen sekä innovaatioihin. Ekosysteemeissä pystytään myös jakamaan niin osaamista, resursseja kuin verkostojakin, ja pystytään tehostamaan toimintoja. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa voi tuoda myös näkyvyyttä ja avata mahdollisuuksia, jotka eivät yksittäiselle toimijalle ole saatavilla, kuten uusia liiketoimintamalleja, rahoitusmalleja ja markkinoita. Nimenomaan kiertotalouden ekosysteemit nähtiin yrityksille tärkeinä vastuullisuustekoina ja niin kuluttajien kuin lainsäädännön vaatimuksiin vastaamisena.
5. Mitä vinkkejä antaisit yritykselle, joka haluaa olla osa tekstiilikuitujen kierrättämisen ekosysteemiä?
Yhtenä tärkeimpänä vinkkinä nähtiin verkostoituminen – muiden toimijoiden rohkea kontaktointi niin Suomessa kuin ulkomailla sekä aivoriihiin ja tapahtumiin osallistuminen. Lisäksi tärkeänä pidettiin ennakkoluulottomuutta ja avointa katsantokantaa esimerkiksi omiin prosesseihin liittyen ja arvioimaan, mitä niissä voisi lähteä muuttamaan. Yrityksen oma tarve, motivaatio ja tavoitteet kannattaa kirkastaa, mutta oma paikka ekosysteemissä saattaa myös löytyä yllättävästäkin kulmasta. Tiedonhankinta koettiin myös tärkeäksi – tässä hyviä resursseja tarjoavat mm. Telaketju-hanke, Finix, Kuituus sekä Tekstiili & Muoti ry uutiskirje. Yhteistyö tiedemaailman kanssa voi myös olla hyödyksi!
6. Miten voisimme luoda uusia kiertotalouden ekosysteemejä kierrätettyjen tekstiilikuitujen ympärille?
Erilaiset hankkeet, kuten tutkimus- ja oppilaitosten vetämät hankkeet, nähtiin toimivana tapana tällaisten ekosysteemien luomiseen, mm. koska niissä yhteistyötä rakennetaan laajasti ja tavoitteellisesti. Hankkeet ovat olleet avainasemassa tuomassa eri toimijoita yhteisen pöydän äärelle. Käytännön kokeilut ovat myös parhaita liiketoimintamallien ja innovaatioiden kehittämiseen. Rahoituksen, lainsäädännön sekä tutkimuksen tulee olla myös kunnossa taustalla ja tukea ja ohjata toimijoita vastuulliseen ja ympäristöystävällisempään suuntaan. Isot toimijat ja hankkeet myös luovat näkyvyyttä ja vakuuttavuutta. Kuitenkin myös kuluttajien rooli on keskeinen, koska pikamuotiin perustuvien liiketoimintamallien ja kulutustottumusten tulee muuttua. Myös vaatteiden palautuksesta tulee tehdä kuluttajille helppoa. Myös kuntia ja päättäjiä tarvitaan niin keräyspisteiden luomiseen, tekstiilien kierrätyksestä tiedottamiseen sekä päätöksien tekemiseen, jotta esteitä kiertotalousekosysteemeille poistetaan. Myös tekstiilivirtojen tulisi olla suuria, esim. tuomalla tekstiiliä Itämeren maista, minkä lisäksi tarvittaisiin paikallinen kehräämö, langanvalmistusta sekä uusiotuoteinnovaatioita. Myös vastuullisuussertifikaatit voisivat osallistua ottamalla uusiokuidut huomioon. Myös tutkimus- ja kehitystyöprojekteja, ideointia ja innovointia sekä uusien arvoketjujen luomista yli toimialojen vaaditaan.