Twitter-live 4: Johtaminen ja tuotekehitys kiertotaloudessa

Poistotekstiilistä tuotteeksi -podcastin neljännen teeman jälkeen Twitter-livessä keskusteltiin kiertotalouden johtamisesta ja tuotekehityksestä. Keskustelun kokonaisuudessaan näet Twitteristä @kuituus ja #poistotekstiilistätuotteeksi!

Osallistujat:

• Sinituote
• Taina Nikula, virkamies, Ympäristöministeriö
• Paula Fontell, Ethica Finland
• Sini-Marja Ant-Wuorinen, Perheyritysten liitto
• Eeva Pohls, CICAT2025-hanke
• Ilkka Hippinen ja Suvi Salmela, Motiva Oy
• Arni Aromaa, Pentagon Design
• Tim Forslund, Sitra
• Finix-hanke

Yhteenveto koko livestä

Kierrätysmateriaaleihin vaihtamisesta kiinnostuneen yrityksen kannattaa aloittaa etsimällä vastaavia esimerkkejä netistä ja oppia niistä. Tärkeää on miettiä, mitä materiaaleja voisi saada kierrätettynä ja mistä ja mitkä materiaalin vaikutukset ovat esimerkiksi tuotteen suunnitteluun. Myös muilta organisaatioilta voi saada apua niin sopivien kierrätysmateriaalien löytymiseen kuin oman hukan hyödyntämiseen. Yrityksen kannattaa tarkastella omaa kestävyyttään ja materiaalien roolia kokonaisvaltaisesti sekä pyrkiä ymmärtämään käytettävien materiaalien ympäristövaikutuksia. Tämän myötä voi miettiä, minkä materiaalin vaihdolla on suurin merkitys.

Kiertotaloussiirtymässä ja muutoksen johtamisessa tärkeässä asemessa on koko työyhteisön sisällyttäminen prosessiin – kiertotalouden liiketoimintamallien ideointiin ja kehittämiseen sekä yhteisen vision luomiseen. Myös hyötyjä kannattaa konkretisoida, ja viestiä esimerkiksi työn merkityksellisyyden kasvamisesta, edelläkävijyydestä ja kilpailijoista erottumisesta kiertotalousratkaisujen myötä. Ideoita kannattaa myös lähteä nopeasti testaamaan ja pyrkiä skaalaamaan onnistuneita kokeiluja. Ketteryys, kuten matala hierarkia ja vähäinen byrokratia, helpottavat uusien toimintatapojen käytäntöönpanoa. Keskeistä on myös pitää mielessä yrityksen pidemmän aikavälin tavoitteet ja muutos, jota halutaan luoda sekä sen vaatimista toimenpiteistä ja mittareista. Prosessissa tärkeää on kokeileminen, oppiminen sekä iteratiivinen asenne suunnitelmaan ja sen päivittämiseen.

Kierrätysmateriaalin hyödyntämiseen liittyy myös haasteita – materiaalista ei esimerkiksi saadakaan ensiyrityksellä onnistunutta lopputulosta. Jos kyseinen kierrätysmateriaali ei heti toimi, ei kuitenkaan kannata luovuttaa, vaan etsiä muita, laadukkaita vaihtoehtoja.  Haasteita voi olla myös kierrätysmateriaalin saatavuudessa sekä henkilöstön osaamisessa kierrätettyjen materiaalien prosessoinnissa. Uusiomateriaalin hyödyntäminen onkin usein vaikeampaa, ja vaatii aitoa sitoutumista kestävyystavoitteisiin. Tärkeää on miettiä yrityksen toiminnan kestävyyttä kokonaisvaltaisesti ja hahmottaa pidemmän aikavälin tavoiteltua muutosta. Polkua tätä kohti kannattaa tehdä pienin, konkreettisin askelin ja näin saada aikaan nopeita tuloksia. Oleellista onkin miettiä, mitkä ovat keskeisimmät ”ongelmat” joita ollaan ratkomassa – millä saadaan aikaan isoimmat vaikutukset?  Alun suunnitteluvaiheeseen kannattaa panostaa, ja ottaa huomioon koko tuotteen elinkaari.

Sidosryhmien näkökulmat on hyvä sisällyttää prosessiin alusta lähtien, ja muutoksesta kannattaa viestiä niin asiakkaille, alihankkijoille kuin mediallekin. Kestävyydellä on mahdollista parantaa brändiarvoa ja myös asiakkaat odottavat sitä yhä enemmän. Näiden korostaminen voi myös motivoida alihankkijoita vastuullisimpiin toimintatapoihin. Kaikessa viestinnässä tärkeää on selkeys, rehellisyys ja avoimuus – myös haasteista ja epäonnistumisista voi jakaa. Tuotteissa vastuullisuutta kannattaa tuoda näkyvästi esille, ja näin tehdä vastuullisesta ostopäätöksestä mahdollisimman helppoa kuluttajalle.

Kiertotaloussiirtymä tarjoaa paitsi valtavan potentiaalin liiketoiminnan kasvattamiseen, myös mahdollisuuden tehdä liiketoiminnasta kestävää. Lisäksi sen myötä voi pysyä mukana kilpailussa tai saavuttaa jopa edelläkävijän aseman. Koko maapalloa ei kuitenkaan tarvitse lähteä kerralla pelastamaan, vaan muutoksessa voi edetä palanen kerrallaan.

Tiivistelmä per kysymys

1.       Kerro yrityksistä, jotka ovat vaihtaneet tuotteensa materiaalin kiertotalouden mukaiseksi?

• Durat – kierrätysmuovista kylpyhuonekalusteita
• Martela Group – korjaa omia toimistohuonekalujaan
• Rakennusteollisuus, esim. Saint Gobain Finland – etsii uusia ratkaisuja kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen
• Clas Ohlson – vuokraa työkaluja
• Reima – tarjoaa lastenvaatteita kuukausimaksulla
• Mysoda – vaihtanut hiilihapotuslaitteidensa fossiilipohjaisen muovin metsäteollisuuden sivuvirroista valmistettuun materialiin
• Sinituote – kasvattanut kierrätetyn muovin osuutta kolmessa vuodessa 15 %:sta 45 %:iin
• Työvaateyrityksiä, Image Wear Oy, TouchPoint, Lindström Group, Telakka: tarve asiakkaille, joiden kanssa kiertotalousratkaisuja voidaan kehittää (Hesburger hyvä esimerkki)
• Neste
• Teemill Store – web-alusta ja valmistaja kiertotalouden mukaisille t-paidoille, vanhoista t-paidoista uusia

2.       Perheyritys on valmistanut vuosikymmeniä huonekaluja. Mistä kannattaa lähteä liikkeelle, kun halutaan vaihtaa neitseellisiä materiaaleja kierrätysmateriaaleihin?

Yksi hyvä lähtökohta on etsiä vastaavia esimerkkejä netistä (esim. Sitran kiertotalouden kiinnostavimmat) ja oppia niistä. Tärkeää on miettiä, mitä materiaaleja voisi saada kierrätettynä ja mistä (avuksi esim. Materiaalitori, joka yhdistää hyötykäytettävien materiaalien tuottajat ja hyödyntäjät), ja mitkä materiaalin käytön vaikutukset ovat esimerkiksi tuotteen suunnitteluun. Myös muilta organisaatioilta voi saada apua, esim. Motiva tekee materiaalikatselmuksia, joissa paneudutaan yrityksen toiminnassa syntyvään hävikkiin ja materiaalivirtojen hallintaan. Yrityksen kannattaa tarkastella omaa kestävyyttään ja materiaalien roolia kokonaisvaltaisesti sekä pyrkiä ymmärtämään käytettävien materiaalien ympäristövaikutuksia. Tämän myötä voi miettiä, minkä materiaalin vaihdolla on suurin merkitys. Arni Aromaa vinkkaa luomaan vision yrityksen toiminnasta viiden vuoden päästä ja miettimään, millaisen muutoksen yritys haluaa saada aikaan. Tämän jälkeen voi laatia hahmotelman muutoksesta ja sen vaatimista toimenpiteistä sekä mittareista. Prosessissa tärkeää on kokeileminen, oppiminen sekä iteratiivinen asenne suunnitelmaan ja sen päivittämiseen. Muutoksessa avuksi on myös, mikäli tuotanto ja tuotekehitys ovat yrityksen omissa käsissä.

3.       Miten organisaatio saadaan toimimaan yhdessä kohti kiertotaloutta?

Yhtä oikeaa tapaa ei ole, koska muutosta kohti kiertotaloutta voi johtaa kuten organisaatiossa tapahtuvia muitakin muutoksia. Tärkeäksi kuitenkin koettiin koko työyhteisön sisällyttäminen prosessiin – kiertotalouden liiketoimintamallien ideointiin ja kehittämiseen sekä yhteisen vision luomiseen. Myös hyötyjä kannattaa konkretisoida, ja viestiä esimerkiksi työn merkityksellisyyden kasvamisesta, edelläkävijyydestä ja kilpailijoista erottumisesta kiertotalousratkaisujen myötä. Ideoita kannattaa myös lähteä nopeasti testaamaan ja pyrkiä skaalaamaan onnistuneita kokeiluja. Ketteryys, kuten matala hierarkia ja vähäinen byrokratia, oli myös koettu muutoksen kannalta hyväksi, ja mahdollistanut yksilöiden vaikutuksen asioihin. Myös tuotekehityksen ja tuotannon kannattaa olla saman pöydän ääressä.

4.       Mitkä ovat tuotekehitysprosessin pahimmat sudenkuopat kiertotalouteen siirtymisessä? Miten ne voitetaan?

Yhtenä sudenkuoppana nähtiin materiaalin ensimmäinen kokeilu ja sen epäonnistuminen. Jos kyseinen kierrätysmateriaali ei heti toimi, ei kuitenkaan kannata luovuttaa, vaan etsiä muita, laadukkaita vaihtoehtoja.  Haasteita voi olla myös kierrätysmateriaalin saatavuudessa – tulee mahdollisesti useista eri lähteistä, saatavuus voi olla epävarmaa tai vaihtelevaa – materiaalin käyttäytyminen prosessissa sekä henkilöstön osaaminen kierrätettyjen materiaalien prosessoinnissa. Saatetaan myös pitää muutosta helppona ja nopeana, eikä nähdä yksittäisen materiaalin vaihtoa osana laajempaa sitoutumista kestävyyteen. Uusiomateriaalin hyödyntäminen onkin usein vaikeampaa, ja vaatii aitoa sitoutumista kestävyystavoitteisiin. Tärkeää on miettiä yrityksen toiminnan kestävyyttä kokonaisvaltaisesti ja hahmottaa pidemmän aikavälin tavoiteltua muutosta. Polkua tätä kohti kannattaa tehdä pienin, konkreettisin askelin ja näin saada aikaan nopeita tuloksia. Oleellista onkin miettiä, mitkä ovat keskeisimmät ”ongelmat” joita ollaan ratkomassa – millä saadaan aikaan isoimmat vaikutukset?  Alun suunnitteluvaiheeseen kannattaa panostaa, ja ottaa huomioon koko tuotteen elinkaari – pitkäikäisyys, päivitettävyys, korjattavuus tai mahdollisesti miettiä jopa tuote palveluna -konseptia. Sidosryhmien näkökulmat on hyvä sisällyttää prosessiin alusta lähtien.

5.       Mitä kiertotalousprosessista kannattaa viestiä? Kenelle, milloin ja miten?

Kiertotalousprosessista kannattaa viestiä niin asiakkaille, alihankkijoille ja medialle. Kestävyydellä on mahdollista parantaa brändiarvoa ja myös asiakkaat odottavat sitä yhä enemmän. Kuitenkin esimerkiksi alihankkijoiden motivointi kierrätysmateriaalien käyttöön vaikuttaa olevan haastavampaa kuin kiertotaloudesta viestiminen loppukäyttäjille. Tässäkin kuluttajien ja markkinan toiveiden kuunteleminen kiertotalouteen siirtymisen kannalta voi olla avuksi. Kuluttajille vastuullisesta ostopäätöksestä kannattaa tehdä mahdollisimman helppoa, ja viestiä tuotteen vastuullisuudesta näkyvästi itse tuotteessa (esim. Sinituotteen vihreä väri tuotepakkauksissa ja ”valmistettu kierrätysmuovista”). Media, sosiaalinen media ja mainonta ovat myös tärkeitä viestintäkanavia.  Viestinnän tulee kuitenkin olla myös rehellistä, tarkkaa ja avointa. Eri sidosryhmien näkökulmat kannattaa huomioida, ja omasta sitoutumisesta kestävyyteen voi kertoa myös avaamalla prosessia ja matkan aikana tapahtuneita epäonnistumisia. Aina ei ole myöskään parempi ostaa kierrätettyä, vaan jättää täysin ostamatta. Tiedonjakaminen ja yhteistyö yritysten välillä on myös tärkeää, erityisesti pk-yrityksille, joilla on rajalliset resurssit.

6.       Parhaat vinkkisi yritykselle kiertotaloussiirtymän helpottamiseen ja innostumiseen?

Motivointiin voi auttaa muutoksesta viestiminen maailman pelastamisen tai vastuullisuuden/kestävyyden ja edelläkävijyyden näkökulmasta. Se kuitenkin tarjoaa myös valtavan potentiaalin liiketoiminnan kasvattamiseen, joten yrityksen kannattaa miettiä, miten he pystyvät ottamaan osaa tähän.  Kiertotaloussiirtymä voi myös auttaa pysymään mukana kilpailussa – yritys, joka ei toimi kestävästi voi välittää viestiä vastuuttomuudesta, välinpitämättömyydestä ja vanhanaikaisuudesta kilpailijoihin verrattuna. Hyvät tiedot, aito halu tehdä asiat paremmin ja onnistuneet esimerkit toimivat myös motivaattoreina. Ei myöskään kannata yrittää pelasta kerralla koko maailmaa vaan edetä palanen kerrallaan. FISS-teolliset symbioosit on myös yksi kanava löytää uusioraaka-aineita tuotantoon sekä hyödyntäjiä käyttämättä jääneille sivuvirroille.