06 loka Podcast 3: Kierrätyskuidun käyttökohteiden kirjo on yhtä laaja kuin neitseellisenkin
Tekstiilien kierrätys on ajankohtainen puheenaihe. Yksi syy tähän on vuonna 2025 voimaan astuva EU:n direktiivi, joka vaatii erilliskeräämän tekstiilikuluttajien poistotekstiilit. Suomessa erilliskeräys alkaa jo vuonna 2023. Kun poistotekstiilit erotellaan sekajätteen virrasta kierrätykseen, tarvitaan niille myös käyttökohteita. Ominaisuuksiensa puolesta vaihtoehtoja kierrätyskuidulle on monia. Kierrätyskuitu soveltuu langan ja kankaiden raaka-aineeksi ja näin ollen uusiksi tekstiilituotteiksi, mutta myös erilaisiin kuitukangastuotteisiin, kuten eristeisiin. Lisäksi kuitua voi käyttää vaikkapa pakkausmateriaaleissa ja komposiiteissa.
“Periaatteessa siellä missä käytetään tekstiilikuituja niin siellä voi käyttää myös kierrätettyä tekstiilikuitua”, tekstiilimateriaalien asiantuntija Marja Rissanen Aalto-yliopistosta kertoo.
Kierrätyskuitua hyödynnetään jo nykyään useissa eri käyttötarkoituksissa – niin vaateteollisuudessa kuin esimerkiksi autoteollisuudessakin. Käytön odotetaan lisääntyvän Euroopassa merkittävästi, kun erilliskeräys astuu voimaan. Rissasen mukaan ensisijaisesti kierrätyskuidusta tulisi tehdä pitkäikäisiä tuotteita, joilla korvataan neitseellinen materiaali. Ilmastonmuutoksen kannalta tämä koskee erityisesti tekstiilimateriaaleja ja -kuituja, joilla on suuri hiilijalanjälki. Tällaisia ovat esimerkiksi villa sekä raakaöljystä valmistettavat synteettiset tekokuituja, kuten polyamidi. Kierrätyskuidun hyödyntämistä puoltavatkin paitsi sen moninaiset käyttökohteet ja EU:n erilliskeräysdirektiivi, myös kuluttajien vastuullisuusvaatimukset.
“Koko ajan puhutaan entistä enemmän tästä kierrätyksestä. Kuluttajat ovat entistä valveutuneempia siihen, että tuotteissa on kierrätettyjä materiaaleja”, Rissanen kommentoi.
Rester Oy:n poistotekstiilien jalostuslaitoksella Paimiossa yritysten poistotekstiilit ja tekstiilisivuvirrat käyvät läpi mekaanisen kierrätysprosessin – ne silputaan, niistä poistetaan kovat osat ja paakut, minkä jälkeen ne avataan uudeksi, koostumukseltaan hieman pumpulia muistuttavaksi kuiduksi. Lopullinen tulos riippuu muun muassa jalostuslaitokseen syötetystä materiaalista, sen väristä ja käytetyistä kemikaaleista. Tähän, kuten myös kuidun pituuteen, on kuitenkin mahdollista vaikuttaa sekä kierrätettävillä materiaaleilla että itse kierrätysprosessin aikana. Rester Oy:n asiakkuusvastaava Henna Knuutila painottaakin, että lopputuote suunnitellaan yhdessä kuidun ostajan kanssa, jotta saadaan aikaan heille parhaiten soveltuva lopputulos.
Kierrätysmateriaalin hyödyistä huolimatta sen käyttöä hidastaa sen toisinaan neitseellistä kuitua kalliimpi hinta. Knuutilan mukaan neitseellisten tekstiilimateriaalien ympäristövaikutukset pitäisi huomioida myös materiaalien hinnassa. Rissasen mukaan pitäisikin ajatella, että neitseellisen materiaalin säästäminen on aina parempi vaihtoehto. Mekaanisesti kierrätetty kuitu säästää ympäristöä ja sen käyttö tukee yrityksiä ympäristötavoitteiden saavuttamisessa niin kasvihuonekaasujen kuin vedenkulutuksenkin osalta.
“Tällä saadaan isoja vaikutuksia aikaiseksi”, Knuutila kannustaa.