Podcast 1: Kierrätyskuidussa yhdistyvät bisnespotentiaali ja vastuullisuus

Podcast 1: Kierrätyskuidussa yhdistyvät bisnespotentiaali ja vastuullisuus

Suomessa poistetaan käytöstä vuosittain lähes 100 000 tonnia tekstiiliä. Uudelleenkäyttöön kelpaamattomat tekstiilit ovat toistaiseksi joutaneet sekajätteeseen ja sitä kautta poltettavaksi. Tähän on kuitenkin tulossa muutos. Suomen Tekstiili & Muoti ry:n vastuullisuuden ja kiertotalouden johtava asiantuntija Satumaija Levón näkee tekstiilialan muutoksen kestävämpään kulutukseen ja tuotantoon välttämättömänä. Käytöstä poistettavien tekstiilien sekä kierrätyskuidun hyödyntäminen on paitsi yksi muutoksen mahdollistajista, myös potentiaalinen Suomen vientituote.

Jo nykyään uudelleenkäytettäviksi soveltuville vaatteille on ollut tarjolla keräysastioita, joiden kautta ehjät ja siisti vaatteet on voitu kierrättää esimerkiksi lahjoittamalla ne hyväntekeväisyysjärjestöille. Vuoteen 2023 mennessä vastaavia on mahdollista löytää myös käyttökelvottomille vaatteille sekä muille tekstiileille. Syynä on EU:n laajuinen poistotekstiilien keräysvelvoite. Velvoite astuu voimaan vuonna 2025, mutta Suomessa keräys aiotaan pistää käytäntöön jo aiemmin. Levón kuvaakin Suomea EU-mittatasolla kiertotalouden edelläkävijäksi.

“Suomessa on pitkäjänteisesti tehty työtä tekstiilien kiertotalouden ympärillä ja meillä on kierrätyskuituinnovaatioita paljon”, Levón tarkentaa.

Myös kierrätysekosysteemiä on rakennettu jo pitkään ja valmiudet poistotekstiilivirtojen käsittelyyn löytyvät. Yksi esimerkki tästä on Paimioon avattava jalostuslaitos, jossa käsitellään niin yritysten kuin kuluttajienkin poistotekstiilit kiertotalousyritys Rester Oy:n ja Lounais-Suomen Jätehuollon toimesta. Laitoksessa tekstiilit jalostetaan jatkokäyttöön soveltuvaksi raaka-aineeksi, jolloin ne voidaan hyödyntää korvaamaan neitseellisiä raaka-aineita niin tekstiilituotteissa kuin muilla teollisuuden aloilla esimerkiksi erilaisina eristeinä tai komposiitteina.

“Tekstiilit sopivat ominaisuuksiensa puolesta hyvin moneen käyttötarkoitukseen”, Levón kertoo.

Kierrätyskuidun käytön vauhdittamiseksi valmisteilla on EU:n laajuinen tekstiilistrategia, jonka tarkoituksena on vaikuttaa siihen, miten tekstiiliteollisuus tulevaisuudessa kehittyy kestävämpään suuntaan. Vaikka strategia tuleekin puuttumaan alan kestävyyskysymyksiin hyvin kokonaisvaltaisesti, Levón toivoo huomiota erityisesti kierrätyksen ja kiertotalouden edistämiseen.

Kiertotalouden edistämisessä nähdään myös valtava bisnespotentiaali ja mahdollisuus korvata globaalisti tuotettua puuvillaa Suomessa kehitetyillä ja valmistetuilla tekstiilikuiduilla. Suomesta toivotaankin yhtä EU:n viidestä mahdollisesta kierrätyskeskittymästä, jossa Suomessa syntyvän poistotekstiilin lisäksi käsiteltäisiin muissa Pohjoismaissa tai Baltian alueella syntyviä tekstiilivirtoja. Arvioituja työpaikkoja Suomen poistotekstiilimäärillä syntyisi noin 1 400 koko arvoketjun varrelle, mutta mitä pidemmälle kierrätysmateriaalia jalostetaan, sitä enemmän myös työpaikkoja luodaan. Arvoketju vaatii kuitenkin vielä investointeja, mikäli Suomessa halutaan valmistaa korkean jalostusarvon tekstiilituotteita, kuten vaatteita. Esimerkiksi teollisen mittakaavan langanvalmistusta ei Suomesta tällä hetkellä löydy.

Tekstiilien kierrätys ja kierrätyskuidun hyödyntäminen ovat Levónin mielestä ehdottomasti osa tulevaisuutta – tähän välttämättömään suuntaan toimijoita ajavat niin kestävämmistä ratkaisuista kiinnostuneet kuluttajat kuin lainsäädäntö.

“Jos haluaa säilyä kilpailussa ja pysyä edelläkävijöiden joukossa, niin tähän kehityksen kelkkaan kannattaa hypätä mukaan nyt”, Levón ohjeistaa.