06 loka Podcast 5: Liiketoimintaekosysteemit kiertotalousratkaisujen mahdollistajana
Kiertotaloudessa keskeistä on jätteen sekä hukan minimointi ja materiaaleihin sitoutuneen arvon säilyttäminen mahdollisimman pitkään esimerkiksi uudelleenkäytön ja kierrätyksen avulla. Toteutuakseen kiertotalous vaatii kuitenkin paitsi muutoksia niin asenteissa kuin toimintamalleissa, myös uudenlaisia kumppanuuksia. Eri toimijoiden – yritysten, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, julkisen sektorin – välinen laajamittainen yhteistyö yli toimialarajojen mahdollistaa kiertotalousekosysteemin muodostamisen.
Apulaisprofessori Samuli Patala Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta näkeekin, että ekosysteemeissä keskeistä on juuri useamman toimijan muodostama kokonaisuus arvoketjun eri osa-alueilta. Yhteistyötä tehdään yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi niin, että arvoa luodaan enemmän yhdessä, kuin jokainen toimija erikseen. Pure Waste Textiles Oy:n Noora Alhaisen mukaan tällaisista ekosysteemeistä on paljon hyötyjä. Luotettavien kumppanuuksien kautta Pure Waste on päässyt mukaan erilaisiin hankkeisiin ja saanut tukea sekä rahoitusta uusien liiketoimintamallien testaamiseen ja tuotekehitykseen.
“Me ei varmasti oltaisi tässä pisteessä, ellei meillä olisi se ekosysteemi kunnossa”, Alhainen painottaa.
Alhainen näkee juurikin erilaiset hankkeet tärkeinä väylinä kiertotalousekosysteemeihin. Pure Waste on ollut mukana tekstiilien kiertotaloushanke Telaketjussa, jonka myötä esimerkiksi Rester Oy ja sen Paimioon avattava tekstiilien jalostuslaitos sai alkunsa. Laitos mahdollistaa tekstiilien lajittelun ja jatkokäsittelyn Suomessa, luoden myös uusia mahdollisuuksia kiertotalousekosysteemin – ja paikallisen tekstiiliteollisuuden – vahvistamiselle. Poistotekstiilien paikalliseen käsittelyyn ohjaa myös EU:n direktiivi, joka velvoittaa jäsenmaat erilliskeräämään käytöstä poistettavat tekstiilit vuoteen 2025 mennessä. Keskeistä on kuitenkin myös miettiä, mitä kerättävällä materiaalilla voidaan tehdä, ja löytyykö Suomesta yrityksiä, jotka olisivat valmiita kehittämään poistotekstiilistä uusia tuotteita.
“Tämä on kyllä tosi tärkeä kehitys”, Patala arvioi.
“Tietenkin se on yksi keskeinen kysymys, että saadaanko me tätä tekstiiliteollisuuden arvoketjua tuotua tai rakennettua uudestaan Suomeen, että saataisiin tätä kokonaisuutta toimivammaksi täällä.”
Tekstiili- ja vaateteollisuus ei kuitenkaan ole poistotekstiilin ainoa potentiaalinen hyödyntäjä. Patala antaa esimerkiksi huonekaluteollisuuden.
“Varmasti syntyy muitakin innovaatioita tähän toimintaan liittyen.”
Erilaisten tutkimus- ja kehityshankkeiden lisäksi ekosysteemeissä tärkeässä roolissa ovat myös aktiiviset toimijat, jotka varmistavat ekosysteemin jatkuvuuden hankkeen päättyessä. Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse toimia ekosysteemin koordinoijana tai vetävänä voimana. Sekä Patala että Alhainen kannustavatkin yrityksiä ennakkoluulottomasti rakentamaan uusia yhteistyömalleja ja selvittämään kiertotalouden mahdollisuuksia.
“Aluksi voi olla vaikka vaan sellaisena kuunteluoppilaana. Se, mikä voima niissä ekosysteemeissä on, on myös se, että ne sytyttää niitä ideoita ja ajatuksia siitä, että mitä voisi tehdä. Mä sanoisin, että se on tavallaan yhteistyön voima, joka vie asioita loppuviimein eteenpäin”, Alhainen kannustaa.