Twitter-live 2: Mitä kierrätetty tekstiilikuitu on? Mihin sitä voi hyödyntää?

Poistotekstiilistä tuotteeksi -podcastin neljännen jakson jälkeen Twitter-livessä keskusteltiin teemasta Mitä kierrätetty tekstiilikuitu on? ja mihin sitä voi hyödyntää? Keskustelun voit lukea kokonaisuudessaan Twitteristä @kuituus ja #poistotekstiilistätuotteeksi!

Keskustelemassa:

• Rester Oy
• Mikko Mäkelä (VTT)
• Kirsti Cura (LAB amk)
• Salka Orivuori (Martat)
• Sari Granni (Tekstiililehti)
• Sini Ilmonen (Länsi-Suomen Jätehuolto)
• Telakka (Telakka työvaatteet)
• Finix

Yhteenveto koko keskustelusta

Keskustelun aiheina olivat kierrätetyn tekstiilikuidun ominaisuudet, käyttökohteet sekä tunnistus. Pääsääntöisesti keskustelijat pitivät kierrätetystä tekstiilikuidusta valmistettujen tuotteiden ominaisuuksia täysin verrattavina neitseellisestä kuidusta valmistettuihin tuotteisiin. Kierrätyskuitutuotteen saatettiin kokea olevan laadultaan jopa neitseellisestä kuidusta valmistettua parempaa, sillä kierrätysprosessin myötä myös tuotteen laatuun ja pitkäikäisyyteen on haluttu panostaa. Lopputulos riippuu paljolti kuitenkin myös alkuperäisestä kuidusta. Kierrätyskuidusta valmistettuja tekstiilituotteita kuvailtiin myös vastuullisiksi, persoonallisiksi, kestäviksi, innovatiivisiksi ja toimiviksi.

Poistotekstiilien kierrätyksessä tärkeää on materiaalien tunnistus. Tunnistus paitsi mahdollistaa tekstiilivirtojen ohjaamisen niille parhaiten sopivaan hyödyntämiskohteeseen, sillä pystytään myös vastaamaan yritysten laatukriteereihin ja vaikuttamaan esimerkiksi värjäystulokseen.  Erityisesti kuluttajien poistotekstiilit ovat haasteellisia, koska materiaalit ovat niin moninaisia. Tunnistusta onkin tärkeää kehittää eri tuotemäärille ja laaduille sopivaksi. Kierrätys- ja tunnistusprosessia helpottaisi huomattavasti, jos tuotteen tai kuitujen mukana kulkisi tieto alkuperästä, kemikaaleista sekä käsittelyistä. Myös kuluttajien oikein tekemä lajittelu helpottaa kierrätyksen seuraavia vaiheita, minkä vuoksi tietouden lisääminen siitä, miten tekstiilit tulisi kierrättää on tärkeää.

Kuluttajien lisäksi myös yritysten ja päätöksentekijöiden tietoutta tekstiilituotannon kuluttavuudesta ja tekstiilien kierrätyksestä tulisi lisätä. Tässä myös brändäyksellä, kuluttajaviestinnällä ja somevaikuttajilla on roolinsa. Kierrätyksestä pitäisi myös tehdä helppoa ja kannattavaa – keräyspisteitä tulee olla riittävästi ja kierrätetyn materiaalin tulisi olla neitseellistä edullisempaa.

Vaateteollisuuden lisäksi kierrätyskuidulle löytyy käyttökohteita useilta eri teollisuudenaloilta aina auto- ja rakennusteollisuudesta erilaisiin pehmusteisiin, siivoustuotteisiin ja huonekaluihin. Jotta kierrätyskuitu päätyisi tehokkaasti uusiksi tuotteiksi vaaditaan kuitenkin muutoksia usealla eri tasolla. Tekstiilien kierto tulisi ottaa huomioon suunnittelussa, valmistuksessa sekä ostopäätöstä tehdessä, ja myös päätöksenteon tulisi ohjata siihen. Laadun tulisi olla hyvä, jotta mahdollistetaan useammat kierrätyskerrat ja käyttökohteet. Tuotteen pitkäikäisyys on myös tärkein tekijä tuotteen ekologisuuden kannalta. Tekstiilien kiertotalouden mahdollistamiseksi monialainen yhteistyö on tarpeen – samoin rahoitus ja rohkeat, kokeilunhaluiset yritykset.

Tiivistelmät per kysymys

1.       Lämmittely: Löytyykö kotoasi kierrätetyistä tekstiilikuiduista valmistettuja tuotteita?

Usein nousi esille mm. Pure Wasten tuotteet, minkä lisäksi painotettiin, että tekstiilin käyttöiän pidentäminen on ympäristön kannalta se paras ratkaisu. Suomalaiset kuituinnovaatiot, kuten Infinited Fiber Oy:n Infinna-kuitu sekä Spinnova nousivat esille.

2.       Miten kuvailisit kierrätetystä tekstiilikuidusta valmistettujen tuotteiden ominaisuuksia?

Keskustelijoiden vastauksissa korostui, että pääsääntöisesti kierrätetystä tekstiilikuidusta valmistetut tuotteet eivät ominaisuuksiltaan eroa neitseellisestä kuidusta valmistetuista tuotteista. Toisinaan myös koettiin kierrätyskuitutuotteen olevan laadultaan neitseellisestä kuidusta valmistettua parempaa, sillä kierrätysprosessin myötä myös tuotteen laatuun ja pitkäikäisyyteen on haluttu panostaa. Tämä onkin tärkeintä tuotteen ekologisuuden kannalta, vaikka myös itse kuitu- ja materiaalikierrätys ovat tärkeitä resurssitehokkuuden kannalta (Kirsimari Kärkkäinen). Lopputulos riippuu paljolti kuitenkin myös alkuperäisestä kuidusta. Kierrätyskuidusta valmistettuja tekstiilituotteita kuvailtiin myös vastuullisiksi, persoonallisiksi, kestäviksi, innovatiivisiksi ja toimiviksi.

3.       Kerätyn poistotekstiilin määrä kasvaa ja käyttötavat monipuolistuvat. Mitä tämä vaatii keräykseltä ja tunnistamiselta?

Keskustelussa korostuivat kuluttajien tietouden lisääminen siitä, miten tekstiilit tulisi jatkossa kierrättää ja lajitella – millaiset tekstiilit ja materiaalit esimerkiksi kelpaavat kierrätykseen. Koska 2010-luvun arvioiden mukaan pelkästään kuluttajien poistotekstiilit olivat n. 13 kg/henkilö (Mikko Mäkelä), tulisi prosessin olla kuluttajille helppoa ja selkeää. Kuluttajien oikein tekemä lajittelu helpottaa kaikkia seuraavia vaiheita (lainaus, Finix). Myös materiaalien tunnistusta tulisi kehittää eri tuotemäärille ja laaduille. Etenkin juuri kuluttajilta kerättävä tekstiili on hyvin moninaista, yrityksiltä saatavat suuret erät samaa materiaali ovat helpommin tunnistettavissa. Tunnistuksessa tulisi myös ottaa huomioon materiaalin jatkokäyttö ja käyttää siihen tarkoituksenmukaista teknologiaa – ei kannata käyttää kallista ja monimutkaista teknologiaa, jos vähemmälläkin pärjää (lainaus, Kirsti Cura). Tärkeäksi aiheeksi nousi myös suunnitteluvaiheen tärkeys kuidun soveltuvuudessa kierrätykseen jatkossa.

4.       Millaisia mahdollisuuksia poistotekstiilin kehittyvä tunnistaminen tuo yrityksille?

Poistotekstiilien tunnistamiseen liittyvinä mahdollisuuksina nähtiin mm. digitalisoitu ja reaaliaikainen koostumuksen ja laadun seuranta, mikä tukisi prosessiohjausta ja laadunvalvontaa (Mikko Mäkelä). Tunnistaminen ja muu laadunvarmistus mahdollistaa myös tekstiilivirtojen ohjautumisen kullekin virralle parhaiten sopivaan hyödyntämiskohteeseen. Tunnistusmenetelmillä vastataan myös yritysten laatukriteereihin (Sini Ilmonen). Lisäksi tarkka tunnistaminen voi vaikuttaa esimerkiksi värien käyttöön ja värjäystulokseen (Finix). Kierrätys- ja tunnistusprosessia helpottaisikin huomattavasti, jos tuotteen tai kuitujen mukana kulkisi tieto alkuperästä, kemikaaleista sekä käsittelyistä (Sari Granni).

5.       Mitä vaaditaan, että tekstiilikuitu kiertäisi tehokkaasti uudelleen tuotteiksi?

Keskustelussa korostui tekstiilien kiertotalouden laaja kokonaisuus. Tekstiilien kierto tulisi ottaa huomioon suunnittelussa, valmistuksessa sekä ostopäätöstä tehdessä. Laadun tulisi olla hyvä, jotta mahdollistetaan useammat kierrätyskerrat ja käyttökohteet. Niin kuluttajien kuin yritysten tietoutta tekstiilituotannon kuluttavuudesta ja tekstiilien kierrätyksestä tulisi lisätä ja kierrätyksestä tehtävä heille helppoa sekä kannattavaa (kierrätetty materiaali neitseellistä edullisempaa, neitseellisten raaka-aineiden hinta tulisi nousta). Myös päätöksentekijöiden tietoutta tulisi lisätä. Tietoudenlisäyksessä myös brändäys, kuluttajaviestintä ja somevaikuttajat nousivat esille. Monialainen yhteistyö on tarpeen – samoin rahoitus ja rohkeat, kokeilunhaluiset yritykset. Kyseessä on systeeminen muutos, jossa tekoja tarvitaan aina hyvin sijoitetuista keräyspisteistä ja teknologisista ratkaisuista cradle-to-cradle ajatteluun ja päätöksentekoon.

6.       Vaateteollisuus on luonnollinen hyödyntäjä kierrätetylle tekstiilikuidulle. Minkä muun teollisuudenalan haluaisit haastaa käyttämään kierrätettyä tekstiilikuitua?

Kierrätetty tekstiilikuitu on potentiaalinen raaka-aine useille eri teollisuudenaloille. Näistä nousivat esille mm. autoteollisuus, rakennusteollisuus, maanrakennus, pehmusteet, vanut ja eristeet sekä siivoustuotteet. Myös kuitukangastuottajat ja huonekaluteollisuus nähtiin mahdollisina kierrätyskuidun hyödyntäjinä. Haastettuja yrityksiä olivat mm. Wärtsilä, Vesivek, Suominen, Ahlström-Munksjö, Sini sekä Valmet.